On vaikeaa sanoa kuinka koronatilanne ja muut logistiikkaongelmat ovat vaikuttaneet yksittäisten kirjakauppojen toimitusaikoihin, mutta esimerkiksi Amazonin ja Amazonin kumppaneiden toimituksissa on ollut koronaepidemian aikana viiveitä. Asiakkaiden kokemia toimitusvaikeuksia on käsitelty esimerkiksi tässä Washington Postin artikkelissa: https://www.washingtonpost.com/technology/2020/05/21/amazon-shopper-com….
Lisäksi kansainvälinen konttipula ja muut logistiikkaketjujen ongelmat ovat vuonna 2021 hidastaneet tuotteiden kuljetuksia: https://www.hdi.global/en-sg/infocenter/insights/2021/transport-challen…. Myös Helsingin Sanomissa on kirjoitettu aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000008181915.html (artikkeli on maksumuurin takana)....
Valitettavasti teoksen Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot = High-voltage electrical installations and overhead lines (Suomen Standardisoimisliitto, 2015) viimeinen kappale on poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kirjaa on saatavilla Helmet-alueen ulkopuolelta esimerkiksi varastokirjastosta: https://finna.fi/Record/vaari.1773837
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Suurj%C3%A4nnites%C3%A4…
Voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
"God Rest You Merry, Gentlemen", tai kuten se usein virheellisesti kirjoitetaan, "God Rest Ye, Merry Gentlemen", on niin suosittu sävelmä, ettei löydy tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta tulkintaa siitä on. Hieman käsitystä saa Discogs-sivuston hausta. Vaikka tuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä, voidaan silti puhua lähes tuhannesta eri äänityksestä. Lisäksi tässä on kyse vain virallisesti julkaistuista äänitteistä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22god+rest+ye+merry+gentlemen%22&typ…
Vanhin tunnettu versio tämän joululaulun tekstistä vuoden 1760 paikkeilla julkaistussa arkkiveisukokoelmassa. Arvellaan, että itse teksti on paljon vanhempi, ehkä jopa 1500-luvulta. Tätä on perustettu silläkin, että "rest you merry"...
Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/...
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Kaura sisältää luonnostaan enemmän rasvaa kuin muut viljat. Kauranjyvät kuoritaan ja lämpökäsitellään, leikataan ja litistetään hiutaleiksi. Lämpökäsittely tehdään, koska kauran rasva alkaa entsyymien toimesta pilkkoontua ja hapettua nopeasti. Lämpökäsittelyllä parannetaan säilyvyyttä ja makua. Osa valmistajista ei kuitenkaan höyrytä hiutaleita. Höyryttämättömillä hiutaleilla on lyhyempi säilyvyysaika ja ne maistuvat rasvaisemmilta kuin toiset.
Lähteet
Kotiliesi: Kaurahiutaleet ovat kaikki samaa kauraa – tiedätkö, miten pienet ja isot tai höyrytetyt ja höyryttämättömät hiutaleet eroavat toisistaan?
Elovena: Usein kysyttyä kaurasta
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat...
Jalkaväenkoulutuskeskus 22:n toimintakertomus löytyy digitoituna Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
8569 Jalkaväenkoulutuskeskus 22, 22.3.1943 - 25.10.1944 (1943-1944)
Digitoidun asiakirjan 44. kuvassa kerrotaan seuraavaa: "Kesäkuussa 1944 alkaneen venäläisten hyökkäystoiminnan johdosta keskus sai määräyksen siirtyä uudelle majoitusalueelle. 12.-16.7.44. välisenä aikana keskus sijoittui siten, että keskuksen esikunta ja esik.komppania sekä I P, Krh. kompp. ja sairaala sijoittuivat Kiuruvedelle ja sen lähiympäristöön. II P sijoittui Pyhäsalmelle. Tänä aikana lopetettiin myös Jv. Koul.K. 31, joka sulautui Jv.Koul.K 22:een. Täten muodostui keskukseen myös III P, joka jäi entiselle sijoituspaikalleen Haapajärvelle."
Myös...
Suomen rintamiehet -sarjan julkaisut löytyvät Pasilan kirjaston käsikirjastosta tai kirjavarastosta. Kirjoja ei lainata kotiin, joten ne ovat saatavilla tutkittavaksi paikan päällä.
Suomen rintamiehet (HelMet)
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Pehmolelujen kaavoja etsimältäsi ajanjaksolta löytyy muun muassa näistä kirjoista:
Raili Myntti: Pehmeitä leluja: kuudentoista kangaslelun teko-ohjeet ja kaavat (1982)
Kirsti Hallamaa: Kirstin kankaiset kotieläimet (1984)
Lotte Reenpää: Hassut kangaseläimet: kaavat ja valmistusohjeet (useita painoksia, uusin 1968)
Sue Quinn: Tee itse pehmeät lelut (1986)
Cheryl Owen: Ompele helpot pehmolelut (1994)
Löytyisiköhän etsimäsi kaava jostain niistä? Kaikki edellä mainitut ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Tarkista kirjojen saatavuus ja tee tarvittaessa varauksia verkkokirjastossa keski.finna.fi.
Listan kolme ensimmäistä kirjaa ovat saatavilla vain Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokirjat noudetaan...
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Digi- ja väestötietoviraston sivuilta löytyy tietoa sukunimen muuttamisesta ja sen ehdoista: dvv.fi/sukunimen-muuttaminenKohdassa "Minkälaista nimeä voin hakea? Keneltä tarvitsen suostumuksen?" lukee, että nimen voi saada käyttöönsä mm. jos "sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä".
