Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
Viestittelin tästä Helsingin liikennevaloja koko työuransa ajan hoitaneen henkilön kanssa ja hän ei muistanut nähneensä tuota tekstiä painonappikoteloissa. Epäili, että kyse voisi olla pienestä laitevalmistajasta ja teksti voisi liittyä laitteen tyyppiin tms. Asiaa voisi ehkä selvittää pitemmälle, jos saisimme tietää jonkin paikan, jossa tälläinen kotelo on tai kuvan tekstistä.
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-...
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Kyllä laulun tuomio on varmasti ihan lain mukainen... Vanki on alta kahdenkymmenen, hän on vangittuna "vuotta kaksitoista" mutta tuomion alkamisajankohdasta ei mainita mitään. Ilmeisesti hänet on siis aivan lähiaikoina tuomittu 12 vuodeksi eikä hän suinkaan ole istunut vangittuna 12 vuotta.
Laulussahan todetaan myös "Suljettu on mun nuoruuteni aika / Nyt tähän synkkään vankikomeroon" eli nuoruutensa hän joutuu viettämään vankilassa. Hän kertoo myös miten "Sain nauttia vain hetken nuoruudesta / Kun maailman ilot minut vietteli" ja lopulta pyytää äidiltään anteeksi "kaikki kurjat rikokseni".
Mies on siis hyvin nuorena viettänyt huonoa elämää ja tehnyt rikoksia, saanut siitä 12 vuoden vankilatuomion ja istuu nyt sitä.....
Kyseessä lienee Sally Beaumanin Kohtalo. Kirja ilmestyi WSOY:n kustantamana 1987 ja seuraavana vuonna kahtena niteenä Suuren suomalaisen kirjakerhon kautta.
Kohtalo | Kirjasampo
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory...
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Pengerryksistä löytyy vähän tietoa Kerstin Engstrandin teoksesta Uusia ideoita puutarhaan: pengerrykset, kiveykset, muurit ja altaat (2011).Yleisesti Vaskista löytyy oheisia kirjoja muureista piharakentamisessa.Verkosta löytyy paremmin artikkeleita pengertämisestä.Rakennusmaailma https://rakennusmaailma.fi/nain-tehtiin-rinnepihan-kivipengerrys/Tee itse video https://teeitse.com/puutarha/puutarhaprojekti-tukimuurin-rakentaminenMeidän talo Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-rinteen-kiveysViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tukimuurin-rakentaminenViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/nain-toteutat-rinnepihan-7-ideaaViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona....
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Kymppiluokkista luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jonka osana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja. TUVA:sta löytyy lisää tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta. Siellä kerrotaan: "Jos erityisestä tutkinnosta saatu arvosana on alkuperäistä heikompi, opiskelijavalinnat huomioi paremman arvosanan."Lähde: Perusopetuksen arvosanojen korottaminen erityisessä tutkinnossa | Opetushallitus (oph.fi)
Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen.
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...