En löytänyt tietoa kirjojen sisältämästä (liimat, muovit) asbestista. Kehotan kysymään asiasta Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta, sillä heillä on laajaa ja luotettavaa tietoa asbestista ja sen vaaroista terveydelle.
Yhteystiedot | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Asbesti | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Purukumin pureskelun on todettu muun muassa auttavan stressiin ja parantavan keskittymiskykyä. Purkkapallojen puhaltelusta ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoa
Purkka puree stressiin, närästykseen ja korvamatoon | Hyvä Terveys (hyvaterveys.fi)
Jauhatko jatkuvasti purkkaa? Siitä on sinulle tutkitusti hyötyä - MTVuutiset.fi
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa...
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen...
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Kirjautumisongelmista ja muista voi kysyä sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot.
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa...
Ilta-Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 julkaistujen Kivi-tuikkuja ja niiden keräilyä käsittelevien artikkelien mukaan saadakseen kaikki värivaihtoehdot tästä Heikki Orvolan suunnittelemasta kynttilälyhdystä niitä pitää hankkia 47.Maarit Rasi, Ostitko tämän Kivi-tuikun? Saattaa olla tulevaisuuden arvokas keräilytuote Maarit Rasi, Kivi-tuikku on suomalaiskotien suosikki – 3 erikoisväriä, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan
Muistamasi rivi on Johann Wolfgang von Goethen pikkurunosta:Tuli suuresta seurasta parhaillaanmies, hiljainen oppinut, kotiaan.Joku kysäsi: »Miten miellytti teitä?»»Jos kirjoja ois he, en lukisi heitä.» Runon on suomentanut V. A. Koskenniemi 1922.https://www.gutenberg.org/cache/epub/20114/pg20114-images.html
Valssia, jonka nimi olisi "Sinikka", en löytänyt. Sellaista ei löydy esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla eikä sellaista mainita J. J. Marjasen kokoamassa "Suomalaisia naisennimilauluja" -luettelossa. Finna-hakupalvelusta löytämäni "Sinikka"-nimiset kappaleet eivät ole valsseja, esim. The Lato -yhtyeen "Sinikka". Taisto Saarinen on säveltänyt harmonikalle "Säde-Sinikan valssin", jossa ei ole sanoja.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSuomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisen_nimista_2.pdf
