Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Mirella viettää nimipäiväänsä Miran päivänä 30.4., vaikkei Mirella-nimeä olekaan ainakaan vielä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Mira ja Mirella pohjautuvat Mirabella-nimeen. Tämä Italiasta muuallekin levinnyt naisennimi tarkoittaa latinaksi ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Japanissa on 1600-luvulta peräisin oleva hautamuistomerkki Nikko Toshogu, joka on kuuluisa puuveistoksistaan, joihin kuuluu myös kyselemäsi kolmen apinan ryhmä. Erinomainen ja vapaasti käytettävä kuva löytyy sivulta http://sakamoto.jfpi.or.jp/20/image/nikko_6.jpg
Nikko Toshogu -muistomerkki esitellään englanniksi sivulla http://jin.jcic.or.jp/atlas/architecture/arc04.html
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Sarjaan kuuluvat seuraavat kirjat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi. Syksyllä on ilmestymässä suomeksi Lumen ja tuhkan maa. Muukalainen (Outlander) on ilmestynyt aiemmin myös nimellä Cross Stitch.
Lordin yksityisasia on erillinen, yksittäinen kirja, joka ei liity tähän sarjaan. Lordi Johnista saattaa olla tulossa jatkoa.
Lisää tietoa Diana Gabaldonista löydät Internetistä osoitteesta: http://www.dianagabaldon.com.
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Michelangelo Buonarroti oli renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä ja runoilija. Hänestä on tehty useita elämäkertoja. Uusin suomeksi käännetty on ilmestynyt tänä vuonna: Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti : elämä ja tuotanto. Suomeksi on ilmestynyt myös: Michelangelo - kuvanveistäjä, maalari, runoilija, 1980; Vasari, Giorgio: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon, 1994. Joensuun kaupunginkirjastossa on näiden lisäksi elämäkertoja englanniksi, niiden tekijöinä John Furse, Ludwig Goldscheider, Nicholas Wadley. Hänen kuvanveistotaiteestaan löytyy kirjaston kokoelmista kaksi englanninkielistä kirjaa, joiden tekijät ovat Nathanael Harris ja Alessandro Parronchi. Kokoelma hänen runojaan on käännetty suomeksi,...
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Itsemurhatavoissa on havaittu jonkin verran eroja sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Liikkuvan ajoneuvon alle jättäytyminen ei tehtyjen tutkimusten mukaan kuulu yleisimpiin tapoihin missään ikäryhmässä eikä kummallakaan sukupuolella. Meillä se on tavallisinta nuorten naisten (15–24 v.) ikäryhmässä (18%), mutta iäkkäämmillä naisilla tuntuvasti tätä vähäisempää (vanhimmassa ikäryhmässä enää n. 4%). Miesten itsemurhatilastoja hallitsevat hirttäytyminen, aseilla ja räjähteillä tehdyt itsemurhat sekä myrkyttäytyminen. Niihin nähden hukuttautumalla, korkealta hyppäämällä, viiltämällä tai pistämällä, liikkuvan ajoneuvon alle jättäytymällä tai itse ajamalla ja muilla menetelmillä tehtyjä itsemurhia on verrattain vähän.
Tehtäessä...
