Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
Monet kirjastot ovat digitoineet vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita teoksia ja ne löytyvät verkosta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto (http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi/pelastakirja/verkkokirjasto.php ) sisältää Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvia arvoteoksia. Oulun kaupunginkirjaston Oulun Arkki (http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/ ) esittelee Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja pienpainatteita ja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto on digitoinut Keski-Suomea käsittelevää historiallista aineistoa (http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/index.htm ).
Myös muut kuin kirjastot tarjoavat netissä luettavia teoksia (mm. Gutenberg-projekti (http://www.gutenberg.org/browse/...
Korean kielen kursseja järjestävät pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kulttuurikeskus Caisa ja Kalliolan kansalaisopisto. Alla linkkejä kurssitietoihin:
https://www.kesayliopistopalvelut.fi/helsinginseutu/courses.asp#pos-1-3…
https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=korean+kieli
http://www.caisa.fi/kurssit/lasten
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/06/Kurssit_syksy_2014.pdf
Lukiovaihdosta kannattaa kysyä koulusta.
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
Luna tarkoittaa kuuta mm. italiaksi ja espanjaksi.
Rex tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa ja sana on alunperin lähtöisin latinan kielestä.
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/luna
http://fi.wiktionary.org/wiki/luna
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/rex?chooseLang=1
http://fi.wiktionary.org/wiki/rex
Tämän aihepiirin kirjoista voisi kutsua seuraavia jo klassikoiksi:
Spungen, Deborah, Nancy; Cruz, Nicky, Juokse poika juokse; Ruohoa, lunta.
Muita vastaavia ovat: Kureishi, Hanif, Esikaupunkien Buddha; Burgess, Melvin, Hepo; Mikkanen, Raili, Koukussa; Ambjörnsen, Ingvar, Valkoiset neekerit; Njördur P. Njardvik, Piikki; Ellis, Bret Easton, Alta nollan.
Yleisten kirjastojen Lasten sivuilta löytyy kirjalistoja eri aihepiireistä (http://www.kirjastot.fi/lapset/index.html) kohdasta kirjaluetteloita (otsikosta kirjoja eri aiheista, ja edelleen ongelmat) ja Tampereen kirjaston kotisivulta (http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/huume.htm, jossa on myös linkki alkoholiongelmakirjalistaan).
Paavo Rintalan teosta "Pojat" koskevat kirja-arvostelut:
Huovinen, Pentti: Pojista (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Suomalainen Suomi 1958 s. 533-534.
Lounela, Pekka : Yhden kuolema (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Parnasso 1959 n:o 1
s. 181-182.
Rousti, Kalevi : Romaani Oulun pojista ; Paavo Rintalan "Pojat" - Kaltio 1958 n:o 7-8 s. 184.
Kaksi pro gradu -työtä, jotka käsittelevät Paavo Rintalan teosta "Pojat":
Seppälä, Juha : Toinen maailmansota Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus. 1982
Liuskari, Heleena : Sodan ja rauhan lapset Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus...
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin....
Maistraatti.fi-sivustolla sanotaan näin:
"Holhoustoimilain mukaan alle 18-vuotiaat ovat alaikäisiä ja sen vuoksi vajaavaltaisia.
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä tärkeitä
sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15
vuotta, saa kuitenkin itse määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut."
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten emme ryhdy tulkitsemaan tekstiä. Kannattaa kuitenkin tutustua sivustoon tarkemmin. Tietoa nuorten oikeuksista löytyy myös vaikkapa nastanetti-sivustolta:
https://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20omaisuuden%20hoitaminen.pdf?epslanguage=fi
http://www.nastanetti.fi/...
Suomalaisessa kirjallisuudessa on todellakin runsaasti luontoa. Proosan puolella kannattaa kääntyä mm. Aleksis Kiven, Joel Lehtosen, F.E. Sillanpään, Eila Pennasen puoleen. Runoudesta voin sensijaan antaa yksityiskohtaisempiakin vinkkejä. Ensinnäkin seuraavissa kokoomateoksissa on luonto, erityisesti suomalainen kirjallisuus ja luonto, teemana: Tule kanssani kesään (toim. S.Saure), Runoja luonnosta (toim.S. Jaatinen), Runo kukkii (toim. A-L Härkönen, J. Laine), Suviyön hymyilyä (toim. S. Saure), Runo puhuu luonnosta, Maanpäällinen paratiisi -- puutarhatunnelmia suomalaisessa kirjallisuudessa, Liljojen aikaan - kukkarunoja. Ongelmana on se, että runoissa monesti kasveista ja kukista puhutaan kovin yleisellä tai peräti ylevällä tasolla....
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Maiju Lassilan romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) sijoittuu tapahtumiltaan Liperiin ja Joensuuhun.
Romaanista on tehty kaksikin elokuvaa. Vuonna 1938 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta ohjasivat romaanin pohjalta saman nimisen elokuvan. Sen ulkokuvaukset tehtiin pääosin Hämeenlinnassa, mutta joitakin kohtauksia kuvattiin Helsingissä, Herttoniemessä.
Vuonna 1980 Tulitikkuja lainaamassa kuvattiin toisen kerran suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Elokuvan ohjasivat Risto Orko ja Leonid Gaidai. Kaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa. Muita ulkokohtauksia kuvattiin Karttulassa, Ristiinassa ja Mäntsälässä.
Suomen kansallisfilmografiasta voit tarkistaa vielä tarkemmat kuvauspaikat kohtauksittain.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Hakala on nykyisin yleisin Haka-alkuinen sukunimi Suomessa. Se on niin yleinen, että läheskään kaikissa tapauksissa nimen taustalla ei ole tilannimi. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä suuren nimenmuuton yhteydessä moni sukunimeltään Hagelin muutti nimensä Hakalaksi. Nimestä Hakala löytyy asiakirjamainintoja sekä Itä- että Länsi-Suomesta. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. (2000)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tarkistaa ajantasaiset tiedot sukunimien yleisyydestä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Mikäli Wikipediasta tai internetistä ei löydy koulutehtäviin apua, kannattaa aina kääntyä lähikirjaston puoleen.
Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Poistokriteereinä ovat lähinnä huonokuntoisuus, sisällön vanheneminen ja heikko lainauskierto. Poistopäätökset arvioidaan tapaus kerrallaan. Kirjat tulevat myyntiin vähitellen, eikä mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntihyllyyn jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen. Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Tätä aihetta sivuaviin kysymyksiin on palvelussamme vastattu aiemminkin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b42b99ff-3da…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e33b6dff-2fd…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002 annetaan vuoden 1907 5 pennin arviohinnaksi 50 senttiä. Arviohinta on kolikolle, joka on sellaisessa kunnossa, jossa se yleisimmin esiintyy. Kolikkoa on aikanaan ollut jakelussa 766 889 kpl. Esimerkiksi vuoden 1910 5 pennin kolikkoa tehtiin vain 66 000 kappaletta ja sen arvo onkin tänä päivänä 25 euroa.
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
