Tarkoitat varmaankin kirjojen selässä olevia signumeita. Niitä on eri kirjastoissa ja eri aikoina käytetty hyvinkin erilaisia, ja riippuu ihan tapauksesta, miten helppoa tai vaikeaa niiden irrottaminen on. Kaikkein vaikeinta se tietysti on, jos signumtarra on kirjan kansimuovin alla.
Nykyisin käytössä olevat signumit irtoavat yleensä siististi ja jälkiä jättämättä, kun vetää ne irti varovasti nurkasta alkaen. Jos irti vedetty tarra jättää jäljen tai jos esim. paperinen tarra-aines ei suostu irtoamaan ilman liuotinta, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia aineita:
VP Sitrus puhdistusliuotin
3M Cleaner spray
Weicon Label remover
#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
Kyseessä saattaisivat olla Eva Dahlgrenin Lasse & Urmas -kirjat. Niitä on ilmestynyt kolme: Täti Luun salaisuus (2004), Pennut pinteessä (2005) ja Puudelitähdet (2006).
Lisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub2ed85e0-41a1-49ae-9d41-ee429bd93178.
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
Hei,
Kirjaa näkemättä on vaikea ottaa kantaa siihen, millainen ratkaisu olisi tehon kannalta paras, se riippuu niin paljon kirjasta. Suosittelenkin lähettämään tekstin ammattilaisen luettavaksi ja kommentoitavaksi, jotta voit saada parhaat mahdolliset vinkit käsikirjoituksesi kehittämiseksi edelleen. Alla muutamia arvostelupalvelua antavia tahoja taksoineen:
Suomen Elämäntarinayhdistyksen arvostelupalvelu: https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/arvostelupalvelu/
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu: https://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mari Mörön arvostelupalvelu: https://www.marimoro.fi...
Vanhojen kirjojen kohdalla lukusalikäyttö on yleensä ainoa mahdollisuus. Jos kirja on uudempi näköispainos, voi sen lainaaminenkin onnistua.
Ensimmäinen kirja löytyy sekä Jyväskylän yliopiston kirjastosta että Helsingissä sijaitsevasta Kansalliskirjastosta. Molemmista sen saa lukusalikäyttöön.
Finna hakutulos
Toinen teos löytyy Åbo akademin kirjastosta. Finna hakutulos
Kolmas kirja löytyy melko monestakin kirjastosta mm. Tampereen kaupunginkirjastosta. Tosin painovuosi on vasta 1876.
Olisiko mahdollisesti saman kirjan myöhempi korjattu painos? Finna hakutulos.
Kansalliskirjastosta löytyy varhaisempi versio 1702 Yxi tarpelinen nuotti-kirja : josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja...
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Hyvä lähde esitelmän tekoa varten voisi olla Marko Gustafssonin kirja Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009). Siinä on parinkymmenen sivun artikkeli Orvokki Autiosta. Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1924040
Orvokki Autiosta on kysytty aiemminkin. Tässä linkit vastauksiin, joista löydät lisää kirjalähteitä ja viitteitä lehtiartikkeleista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-yhdeksannella-luokalla-ja-minun?from=term/251573&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-tietoa-orvokki-autiosta-erityises…
Vastauksissa mainittuja aikakauslehtiä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Kyseessä voisi olla saksalaisen kirjailijan Frank Schätzingin vuonna 2004 ilmestynyt romaani Der Schwarm. Suomennos julkaistiin nimellä Pedot (Bazar, 2007).
Pedot - Bazar Kustannus
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mistä kirjasta voisi olla kyse. Jos se oli kaunokirjallinen teos, niin voit koittaa hakea ja selailla kirjojen kansikuvia ja teoskuvailuja Kirjasammon kautta. Voit tehdä haun esimerkiksi hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö', "lataa lisää tuloksia"-napista saat aina lisää hakutuloksia näkyville:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%…
Ríastrad on eräänlainen kiihko- tai raivotila, johon Irlannin kelttiläisen mytologian sankari Cuchulainn menee taistelussa. Sana tarkoittaa vääristymistä ja Cuchulainn muuttuukin tilassa hirviöksi, joka ei kykene erottamaan ystävää vihollisesta.
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Voit siis saada Helmet-kortin.
Käy jossain Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi.
Rautatiehotelli Kaivokatu 7:ssä esiintyy ensimmäisen kerran Helsingin osoitekalenterin (Adresskalender för Helsingfors stad) osastossa 'Hoteller och logis för resande' vuonna 1880. Hotelli toimi tässä osoitteessa ainakin vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuoden 1900 jälkeiseen aikaan sijoittuvia viitteitä Kaivokadun Rautatiehotellista ei vastaani tullut. Hotellitoiminnan päätyttyä tilat olivat rautatien sairaalan käytössä. Siellä oli myös rautatieläisten asuntoja. Uuden rautatieaseman valmistuttua rakennusta pidettiin kaupunkikuvan pilaajana sen seinien "räikeiden reklaami-ilmoitusten" vuoksi ja sen purkamista suunniteltiin pitkään. Kaupungissa vallinneen asuntopulan vuoksi purkutöihin päästiin kuitenkin vasta syyskuussa 1925....
Hei
Valitettavasti kirjastot eivät listaa ilmastointia palveluna sivuillaan. Näillä helteillä se olisikin ihan hyvä palvelu :)
Tätä kannattaa kysyä suoraan kirjastolta. Ehkä joku henkilökunnasta osaa sanoa, onko muissa kirjastoissa ilmastointia.
1400-luvulta peräisin olevassa balladissa 'Robin Hood and Guy of Gisborne' (Child-balladi 118A) Sir Guyn asua kuvaillaan seuraavasti: "And he was cladd in his capull-hyde, / Topp, and tayle, and mayne". Capull-hyde tarkoittaa hevosenvuodasta tehtyä kaapua; topp and tayll and mayne ilmaisevat, että vuodassa oli tallella yläosa (topp) eli pää, häntä (tayll) ja harja (mayne). "Korvat" ovat siis vuodan pääosaan kuuluvat hevosen korvat.
https://sacred-texts.com/neu/eng/child/ch118.htm
Louis Rheadin kuvassa 'Robin shoots with Sir Guy' Sir Guyn capull-hyde on esitettynä takaapäin, joten sen yksityiskohdat (korvat, harja ja häntä) ovat selvästi nähtävissä.
https://d.lib.rochester.edu/robin-hood/image/rhead-robin-shoots-...
Voisiko kirja olla Annie G.M. Schmidtin: Lentävä hissi. Kirja kertoo hissipojasta nimeltään Aapeli Rahtunen. Hän työskentelee hissipoikana Hoppu nimisessä tavaratalossa. Aapelilla on hopeien rintanappi jossa lukee Hoppu.
Tangon historiaa ja perustietoa löytyy Internetistä Google-haulla kun hakee sanoilla: tango historia.
Artikkelin nimi: "Lyhyesti tangon historiasta ja sen vaikutuksesta tanssin olemukseen." Artikkelin lopussa olevasta linkistä pääsee muihinkin tangoa käsitteleviin sivuihin.
Kirjoja, jotka käsittelevät tangoa:
"Tango!: the dance, the song, the story" toimittanut Simon Collier, London ; 1997.
Åhlen, Carl-Gunnar: "Det mesta om tango". Stockholm ; 1984.
Moore, Alex: "Ballroom dancing: with diagrams of the quickstep, waltz, foxtrot, tango etc." London ; 2002. Tässä teoksessa on myös tanssien askelkuvioita.
