Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Tietoa tuntolevyistä voi kysyä esimerkiksi Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portista saa ohjeita siihen, miten tiedot löytyvät Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai miten niiden jäljille pääsee arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa.
Supisuviaika tarkoittaa keskikesää. Löysin Kielitoimiston sanakirjasta sanan supisuomalainen, jonka merkitys on aito, täysin suomalainen. LInkki sanakirjaanSupisuvi on sillä perusteella aito, täysi kesä.
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Lyhyiksi ja helppolukuisiksi fantasia- ja scifikirjoiksi ehdotan selkomukautettuja klassikkoja ja nuortenkirjoja:
Kilpi, Tuomas: Marsin sankari, selkomukautus Edgar Rice Burroughsin kirjasta, ja 1984 ja Eläinten vallankumous, mukautukset George Orwellin kirjoista
Kaivosoja-Jukkola, Leena: Helsingin alla, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Slotte, Jolin: Maresi, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Häkkinen, Mirjami: Muistojenlukija, mukautus Elina Rouhiaisen kirjasta
Nuortenkirjahyllyn kirjoista kannattaa tutustua esimerkiksi näihin:
Martin, George R. R.: Jäälohikäärme
Holopainen, Anu: Ihon alaiset
Meresmaa, J. S. : Naakkamestari (myös selkokirjana)
Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja
Riekkola, Joonas:...
Rebecca of Sunnybrook farm on suomennettu nimellä Villiruusu, kääntäjänä J. Mäenpää. Helmet-kirjastossa suomenkielistä kirjaa on kaksi kappaletta Pasilan varastossa, vuoden 1966 ja 1974 painokset.
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
Valitettavasti teoksen Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot = High-voltage electrical installations and overhead lines (Suomen Standardisoimisliitto, 2015) viimeinen kappale on poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kirjaa on saatavilla Helmet-alueen ulkopuolelta esimerkiksi varastokirjastosta: https://finna.fi/Record/vaari.1773837
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Suurj%C3%A4nnites%C3%A4…
Voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös...
Olet aivan oikeassa. Mika Launis on kuvittanut suomenkielisen Harry Potter- sarjan vuosilta 1998-2008, myös ihka ensimmäisen painoksen kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi (Tammi 1998).
Lisää Mika Launiista:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kuvittaja/mika-launis
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…
https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
