Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus...
Hei,
Ranvahti oli yövartija. Kotuksen sivuilla selitetään termiä:
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita…
Itse työstä löytyy kuvaus ainakin Esko Järvelinin teoksesta: Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881-1981 (Joensuun vapaaehtoinen palokunta, 1982).
"Palovartioiden määrä oli Joensuussa ollut kaupungin perustamisesta alkaen neljä. uudella palojärjestyksellä määrättiin ottamaan kaksi lisää. Nämä pitivät vuoroöin partiota kaupungissa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun parivartio kiersi kello kymmenestä illalla kello viiteen aamulla. Kesäaikana vuoro alkoi kello yhdeksän illalla ja päättyi kello neljä aamulla. Lisäksi tornivahti valvoi jatkuvasti paikaltaan ja kolmioraudalla...
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kokeiluun voisi ottaa esimerkiksi jotakin seuraavista:
Olli Jalonen
Abdulrazak Gurnah
John le Carré (uusin teos vuodelta 2018)
Ilja Leonard Pfeijffer: Grand Hotel Europa
Ian McEwan: Opetukset
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Etsin kuvahaulla Brysselissä sijaitsevan NATOn päämajan edustan kuvia. Näyttäisi siltä, että lippurivistön takaosassa lähellä rakennusta olevan hopeisen muurin sisällä olisi matalia tolppia piilossa. Näin ollen voidaan olettaa, että sotilasliiton laajentuessa varatolppia otetaan käyttöön asteittain ja lippurivistö liikkuu hieman. Kuvassa näkyy seitsemän vapaata tolppaa. Liputhan ovat kaarevassa linjassa aakkosjärjestyksessä, joten Suomen liittyessä Natoon 4.4.2023 lippu sijoittui Viron (Estonia) ja Ranska (France) väliin.
Linkki kuvaan (poimittu Googlen kuvahaulla), jossa hopeinen/teräksinen muuri ei ole vielä paikallaan ja ylimääräiset tolpat ovat näkyvillä. Kuva lienee otettu uuden päämajan avajaisvuonna 2018....
Lucy ja Eric Kincaid ovat kirjoittaneet lastenkirjoja, joissa seikkailee lohikäärme. Kirjat ovat ilmestyneet helppolukuisissa ja niiden nimet ovat Lohikäärme metsässä (1985), Lohikäärme ja jänöt (1985), Lohikäärme ja väsynyt pöllö (1985) ja Lohikäärmeen piilopaikka (1985).
Kirjoja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muualta Suomesta niitä voi tilata kaukolainaan.
Googlettamalla kirjojen nimellä, löydät netistä helposti kuvia kirjojen kansista.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Op-pankkiryhmällä on pitkä historia. Sen historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto (OKO) perustettiin. Vielä vanhempia ovat yksittäiset osuuspankit, joita kutsuttiin aluksi osuuskassoiksi. Osuuskassat ja osuuspankit ovat siis osuustoimintaperiaatteella toimivia pankkeja. OKO ja Op ovat / olivat niiden keskusjärjestöjä.
Lähteet:
Tietoa OP-ryhmästä, historia lyhyesti
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/op-lyhyesti-historia
Kirjallisuutta:
Kuusterä, Antti : Lähellä ihmistä - osuuspankki toiminta 100 vuotta. Otava, 2002
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli...
Rypsiöljy puristetaan rypsin siemenistä. Rypsin siemenet sijaitsevat liduissa, jotka ovat noin 5 cm pituisia. Lidut kehittyvät rypsin kukista. Litu muistuttaa pientä palkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi%C3%B6ljy
https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit/tunnistu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litu
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511671/Jarvenpaa_Veera_Lu…
Tietoa tuntolevyistä voi kysyä esimerkiksi Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portista saa ohjeita siihen, miten tiedot löytyvät Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai miten niiden jäljille pääsee arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa.
