Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Hyviä uutisia. Et jää ilman lukemista.
Sinulla saa olla samanaikaisesti 100 lainaa (ja 50 varausta). https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/100_lainaa_50_varausta_5_uusimiskertaa__(37498)
Lisäksi voit katsahtaa ohimennen kirjastosi kierrätyshyllyn tai -kärryn. Sieltä voit ottaa mukaasi kirjoja ilman lainaamista. (Kirjat ovat kirjaston poistoja tai muiden asiakkaiden kierrättämiä)
Ehdit vielä hyvin täydentää lainapinoasi. Monet kirjastot ovat auki viikonloppuisin.
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Kaupunginkirjaston erilliset työskentelytilat eivät ole tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi käytössä. Maaliskuun alusta kirjaston rajoituksia lievennetään. Silloin pääsee itse hyllyjen väliin valitsemaan lainattavaa aineistoa. Oleskelu- ja työskentelytilat pysyvät ikävä kyllä edelleen suljettuina. Rajoitus koskee myös Palokan kirjastoa.
Martti Lindqvistin (1945 - 2004) teosten tekijänoikeuksista on kysytty palvelussamme aikaisemminkin.
Sinun kannattaa kysyä Martti Lindqvistin teoksia julkaisseiden kustantamoiden puoleen. Hänen teoksiaan ovat julkaisseet pääasiassa Kirjapaja ja Otava.
http://kirjapaja.fi/yhteystiedot/
https://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-toive-elaessaan-oli-etta?language_…
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä.
Tuohon aikarajaan sopii vain yksi suomenkielinen kirja, joka löytyy yliopistojen yhteistietokannasta LINDA : sta. Toivottavasti se on oikea.
Koskinen Lennart. Terve, Jumala: kysymyksiä Jumalasta, elämästä ja rakkaudesta. Kirjaneliö 1988. Alkuteos Hallå Gud. Ulkoasu 99 s. ISBN 951-600-750-3
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
Lainaamasi nide on Kallion kirjaston kirja. Kallion kirjasto on parhaillaan remontissa ja tämän takia Kallion aineistoon tulee pitkät laina-ajat. Eräpäivä on siis aivan oikein.
Antoisia lukuhetkiä.
Voit digitoida VHS-kasetteja Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon, Entressen, Hakunilan, Nöykkiön ja Kauniaisten kirjastoissa.
Alla lisää tietoa Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan...
Helmet-kirjastokorttisi tunnusluku on vain omassa tiedossasi. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden käyttämällä kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Alla lisää tietoa ja linkki palautustoimintoon:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Muussa tapauksessa saat uuden tunnusluvun käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota kirjastokortti ja kuvallinen, virallinen henkilökortti mukaan.
Valitettavasti tätä laulua ei ole julkaistu nuottina. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, sen venäjänkielisen tekstin Mama on tehnyt Ljuba Dobrenko, suomennos on Seppo J. Järvisen käsialaa.
Heikki Poroila
Voisiko muistamasi lastenkirja olla Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti, jossa puu ei tosin ole kuusi vaan koivu. Satu kertoo kotiaan etsivistä sisaruksista, tytöstä ja pojasta,joiden ainoat muistikuvat kodista ovat pihalla kasvava koivu ja sen oksien välistä iltaisin välkkyvä tähti. Satu on ilmestynyt monina eri painoksina ja monissa eri kokoelmissa, 60- ja 70-luvuilla mm. Topeliuksen kertomuksia lapsille ja Topeliuksen kauneimmat sadut -teoksissa.
Satu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Doria-arkistosta:
http://s1.doria.fi/helmi/bk/1800/fem19980058/slides/219.html
Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen...
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika oli viimeistään tiistaina 5.3.2019 ennen klo 16. ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019, https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu. Ennen tätä ei täydellisiä listoja taida löytyä.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Myllypuron mediakirjastossa voit saada käyttöösi medialäppärin, jolla voit polttaa cd- tai dvd-levyjä mp3-tiedostoista muistitikulta. Henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa.
Voit ottaa yhteyttä Myllypuroon, puh. 09 310 85 5092, ja varata ajan etukäteen.
Englanninkielisessä maailmassa nimen Hyacint voi antaa tytölle tai pojalle. Hycianth-nimi ei ole ilmeisesti Iso-Britanniassa kovin yleinen, koska sikäläisen tilastokeskuksen (Office for National Statistics) tilastojen (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/livebirths/) mukaan sitä ei ole annettu nimeksi vuonna 2017. Tietoturvasyistä nimi tosin mainitaan vain, jos sen on saanut vähintään kolme vauvaa. Yhdysvalloissa nimen suurin suosio on ollut 1900-luvun alkupuolella, mutta sielläkään se ei ole koskaan ollut tuhannen suosituimman nimen listalla, selviää sikäläisiä sosiaaliturvatilastoja käyttävältä Our Baby Namer -sivustolta (http://www.ourbabynamer.com/Hyacinth-name-popularity.html).
...
