Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja myös lasten kirjoista. Myös kansikuvaan liittyvät haut ovat mahdollisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Lukuneuvojat antoivat seuraavanlaisia vinkkejä:
Lastenkirjallisuuden klassikoita:
Kokko, Yrjö: Pessi ja Illusia. Kotimainen klassikko.
Linklater, Eric: Kuussa tuulee. Lapset mm. muuttuvat kenguruiksi ja kohtaavat eläintarhan eläimiä.
Lewis, C. S.: Narnia-sarja. Tärkeitä hahmoja ovat puhuvat eläimet.
Nuortenkirjoja:
Colfer, Eoin: Fowlin kaksoset -kirjassa karannutta minipeikkoa jahtaa keijukonstaapeli.
Siiri Enorannan kirjat, esim. Tuhatkuolevan kirous. Sukupuolirajoja ylittävä taikamaailmaan sijoittuva teos.
Marr, Melissa: Ilki Ihana. Sekoittaa normaalimaailmaan keijutodellisuutta.
Pullman, Philip: Universumien tomu -sarja. Rinnakkaisia maailmoja ja eläinhahmoisia daimoneja.
Turtschaninoff, Maria: Helsingin alla. Siellä on toinen...
Ylen TV 2 on esittänyt saksalaista lääkärisarjaa Für alle Fälle Stefanie nimellä Stefanie. Vuonna 2001 päivätyn artikkelin (TV:n lääkärisarjat mediatutkija Veijo Hietalan arvioitavana) mukaan sarjan esittäminen päättyi juuri sinä vuonna:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/05/01/miksi-laakarisarjat-kiinnostav…;
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen...
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
Helsingin Sanomien arkistosta ohjelman ensimmäinen esitystieto löytyy päivämäärältä 30.12.1996. Cartoon Network -kanava esitti tuona maanantaina sarjan puolituntisen jakson klo 10.30.
Vuonna 1997 sarjan jaksojen esitysajat kanavalla vaihtelivat. Lähetysaika saattoi olla myös klo 9.30, klo 10.00 tai 12.00.
Helsingin Sanomat, aikakoneen haku.
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
Maailman terveysjärjestö on nimennyt uudet COVID-19-muunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan kahdenteentoista kirjaimeen myy asti. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan seuraava kirjain, nyy, jätettiin väliin, koska se on liian helppo sekoittaa englannin kielen sanaan new. Sitä seuraava kirjain, ksii, taas äännetään ja monissa kielissä kirjoitetaan samalla tavalla kuin yleinen kiinalainen sukunimi Xi. Tällä haluttiin välttää "aiheuttamasta harmia millekään kulttuuriselle, sosiaaliselle, kansalliselle, alueelliselle, ammatilliselle tai etniselle ryhmälle".
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008436977.html
https://apnews.com/article/coronavirus-pandemic-science-health-media-so…
Vanhat hallituksen esitykset ja muut valtiopäivät löytyvät digitoituina eduskunnan palvelusta https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/. Palvelussa ovat valtiopäiväasiakirjat ajalta 1907-2000.
Tässä kysymäsi HE 2/1958 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1958.pdf.
Palvelun käytöstä on Eduskunnan kirjaston YouTube-kanavalla koulutusvideo Digitoitujen asiakirjojen hakuun https://www.youtube.com/watch?v=8W2hvarlW8o.
Oman varauksen voi peruuttaa osoitteessa varaamo.espoo.fi. Kirjaudu sisään palveluun samoin kuin varausta tehdessäsi ja peruuta varaus Omat varaukseni välilehdeltä.
Jos et ole itse tehnyt varausta, voit perua sen ottamalla yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin.
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
