Tässä joitakin vanhoja lastenkirjoja, jotka sijoittuvat Afrikkaan. Tuntuisikohan näistä jokin tutulta? Kuvaukset on poimittu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
Born, Adolf: Hannu Väkevä : metsästysseikkailuja buurien ja zulukafferien maassa (1925)
Hollantilaisen isän poika, buuri elefantinmetsästäjä Hannu Väkevä kiertelee Etelä-Afrikassa tovereidensa Viktorin, Bernhardin ym. kanssa. He taistelevat myös matabilaisia, jotka ovat ottaneet vangiksi hänen morsiamensa Katrin, sekä zululuja vastaan. Hannu joutuu itsekin vangiksi ja joutuu orjalaivaan. Pelastuttuaan Hannu perustaa Katrin kanssa maatilan Nataliin.
Defoe, Daniel: Seikkailu Afrikassa (1945)
Nuori Bob ryöstetään lapsena, ja hän viettää nuoruutensa vieraiden holhouksessa....
Lumimyrskyt ja muutkin sääilmiöt voivat olla Yhdysvalloissa Suurilla Tasangoilla hyvin äärimmäisiä. Vuoden 1886 Kansasin lumimyrkyssä 80 prosenttia karjasta kuoli lumeen ja kylmään. Pieni talo preerialla -kirjat sijoittuvat Kansasiin 1870-luvulle, jolloin kirjailijan perhe muutti länteen uudisraivaajiksi. Myrskyn esikuva on voinut olla vuoden 1873 tammikuun Plains Blizzard tai huhtikuun Great Plains Easter Blizzard. Laura Ingals Wilder kuvaa myös Pitkä talvi preerialla -kirjassa talven 1880-1881 talvea (The Snow Winter of 1880–1881), jolloin junaliikenne pysähtyi ja kaupungeissa kärsittiin nälkää.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lumipyryn aikana voi ukkostaa, mutta se on harvinaista. Savupiipusta kirjassa tulleet tulipallot...
Ruisleipä leivotaan ruisjauhosta, (ĺisänä voi olla hieman vehnäjauhoja). Vaalean hapatetun leivän leipomisessa käytetään vaaleita jauhoja.
Hapattamisella leivonnassa tarkoitetaan käymisprosessin läpikäymistä. Leipomisessa hapateketjun alkusysäys löytyy taikinajuuresta
Leivän juuren voi itsekin valmistaa.
https://www.soppa365.fi/reseptit/suolainen-leivonta/hapan-vaalea-leipa
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taikinajuuri
Helmet-kirjasto ostaa kansikuvat ja takakansitekstit ulkopuoliselta toimittajalta, eikä näin ollen voi itse vaikuttaa siihen, millä teoksilla kansikuva näkyy. Tällä hetkellä kansikuvapalvelun toimittaa Kirjastopalvelu. Kirjastopalvelu saa puolestaan kansikuvat kustantajilta, eikä niitä välttämättä ole saatavilla vanhempiin teoksiin. Myös kansikuvilla on tekijänoikeudet, eikä kuvia saa julkaista kirjastojen verkkopalveluissa ilman lupaa.
Palvelusta ei pääsääntöisesti poisteta kansikuvia, mutta joissain tapauksissa näin saattaa käydä, esimerkiksi jos kuvan oikeudenomistajat pyytävät kuvan poistoa.
Jos haluaa jäljittää tietyn painoksen kansikuvan, niin tämä saattaa onnistua paremmin esimerkiksi Googlen avulla.
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Kyseessä on Ester Ahokaisen lastenruno Lehtiloru, joka alkaa sanoilla "Haavanlehti havisee...". Runo sisältyy kokoelmaan Soita, soita, kissankello (1985).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.41247
Kokoelman saatavuuden lähikirjastossasi voit tarkistaa täältä https://vaara.finna.fi/
https://finna.fi/
Yhdysvalloissa tuli 8.11.2021 voimaan määräyksiä, jotka mahdollistavat maahantulon koronarokotuksen saaneille ja tietyin poikkeuksin myös rokottamattomille lentomatkustajille. Yksi vaatimuksista maahantulolle on yhteystietojen (engl. contact information) antaminen kolme vuorokautta ennen lennon lähtöä kontaktien jäljitystä (engl. contact tracing) varten. Matkustaja antaa tiedot käyttämälleen lentoyhtiölle, joten tietojen keräämistapa riippuu yhtiöstä. Matkustajalta vaaditaan seuraavat tiedot ja vahvistus niiden oikeellisuudesta:
koko nimi
osoite Yhdysvalloissa
ensisijainen puhelinnumero
toissijainen puhelinnumero tai hätäyhteyshenkilön puhelinnumero
sähköpostiosoite
Käyminen "...
Tiedustelin asiaa Otavalta, sillä he ovat kustantaneet Cassandra Claren edelliset suomennokset.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa he eivät ole ainakaan näillä näkymin suomentamassa.
Suomennostoiveista kannattaa toki aina lähettää palautetta suoraan kustantajille!
Sofi Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät (2003) koukuttaa ensimmäisestä lauseesta lähtien. Kirja on moniulotteinen ja hienosti kirjoitettu teos, jonka yhtenä teeman on päähenkilön bulimia. Koskaan ennen ei oksentamista ole kirjoitettu yhtä hienosti.
Riikka Pulkkisen romaani Vieras (2012) liikkuu kahdessa aikatasossa. Päähenkilö Maria on nuori naispappi, joka yrittää selvittää menneisyyttään, äitisuhdettaan sekä suhdettaan omaan ruumiiseensa. Nuori 13-vuotias Maria kärsii anoreksiasta, käyttää syömättömyyttä selviytymiskeinona.
Ainoa tutkimus, jonka löysin baby-sanan käytöstä englannin kielessä on opinnäytetyö Tampereen yliopistosta Sang Nguyen, References to Women in R&B and Hip Hop: Case Studies of Girl, Baby, Bitch and Shorty https://finna.fi/Record/trepo.10024_121405. Se löytyy myös pdf:nä, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121405/NguyenSang.pdf;jses…. Siinä, sivulla 55, on hieman historiaa baby-sanan käytöstä tämän kaltaisessa käytössä, jota on ollut jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Toinen opinnäyte löytyy Åbo Akademista, Elonen, Merja, You got guts, baby : Sidney Sheldons sagolika superkvinnor. Åbo Akademi 2001. En löytänyt tätä työtä verkosta.
Vertailuja muihin kieliin ei löytynyt. Asiasta voisi...
En valitettavasti löytänyt kysymykseen suoraa vastausta.
Tutkailin mm. Väyläviraston sivuilta löytyviä Rautatietilastoja ja Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää Rautatietilastoa sekä Rautatiemuseon Kokoelma ja tietopalvelu -sivua.
Junat.net sivulta löytyy asemakohtainen aikataulu, jota seuraamalla voit laskea junavuorot, https://www.junat.net/fi/tikkurila.
Digitraffic.fi -sivuilta löytyy avointa dataa rautatieliikenteeseen liittyen https://www.digitraffic.fi/rautatieliikenne/.
Jos haluat virallisempaa tietoa, suosittelen ottamaan yhteyttä Tilastokeskuksen neuvonta ja tietopalveluun.
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1924.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
Kyseessä on englantilainen lastenloru, joka Martti Haavion suomeksi riimittelemänä sisältyy esimerkiksi Martti Haavion ja Aale Tynnin Kultaiseen aapiseen (ensimmäinen painos 1958). Runo sisältyy myös teokseen Aarteiden kirja 1. Souda, souda Sorolaan (1967) sekä Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan (1984, useita lisäpainoksia).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Kultaisesta aapisesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?term=KULTAINEN%2…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden verkkokirjastoalueellasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
