Kappaleessa on kyse päättyneestä suhteesta. Kappaleen puhujaääni koettaa selventää entisen suhteen toiselle osapuolelle, että on liian myöhäistä yrittää korjata särkynyttä suhdetta. Mennyt rakastaja yrittää saada puhujan uskomaan, että hän on muuttunut ja että nyt kaikki olisi paremmin, mutta kappaleen puhuja ei usko enää tätä ja aikoo nyt siirtyä eteenpäin elämässä. Koko kappale oikeastaan toistaa tätä samaa sanomaa eri esimerkein mutta paras tiivistys löytyy seuraavasta säkeistöstä: "I was young and in loveI gave you everything but that wasn't enoughAnd now you wanna communicate(You know it's just too little too late)Go find someone elseIn lettin' you go, I'm lovin' myself" (JoJo - Too Little, Too Late) Oma suora käännökseni:...
Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Olet oikeassa, eli jugurtissa tapahtuu käymisreaktio, jonka seurauksena syntyy hiilidioksidia. Aiheesta on myös tieteellinen artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/8121606
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tanskalaissarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Saippualla on tarkoitus pestä ihoa (tai joskus tekstiilejä), shampoolla taas päänahkaa ja hiuspohjaa. Ihmisen kehon kemiallinen koostumus vaihtelee ihotyypin ja hiusten rasvoittuvuuden ja lukemattomien muiden seikkojen mukaan, jolloin tarvitaan monipuolisesti erilaisia pesuvalmisteita.2in1 ja 3in1 -termit viittaavat pesuvalmisteen monikäyttöisyyteen, se voi tuotteesta riippuen tarkoittaa sitä, että valmisteessa on sekä saippua- että shampoo-ominaisuudet, shampoo ja hoitoaine yhdessä paketissa, tai kaikki kolme eli saippua, shampoo ja hoitoaine.Lisää tietoa aiheesta löytyy seuraavista linkeistä, sillä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on ennenkin kysytty aihepiiristä: https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-shampoolla-pesta-koko-vartalon?...
Tähän kysymykseen on varmaan moniakin "oikeita" vastauksia. Et-lehdessä on vuonna 2015 kuitenkin julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan paitsi tulitikkujen tuotannosta ja niiden kuluttajissa herättämistä tunnereaktioista myös ohje tulitikkujen oikeaan sytyttämiseen. Ohje on löytynyt ainakin vielä vuonna 2015 EuroMatchin tulitikkuaskien kääntöpuolelta. Raapaise kevyesti itsestäsi poispäin. Älä sytytä lyömällä. Tätä voinee siis pitää "oikeana" tulitikun sytytystapana. Onhan se ammattilaisen antama.Tulitikku on ulkomainen ja vaatii hermoja | ET
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Laajaan kysymyspakettiisi löytyy runsaasti kirjallista materiaalia
Helsingin kaupunginkirjaston eri tietokannoista esim. omasta aineisto-
tietokannastamme PLUSSASTA (www.lib.hel.fi/plussa/), lehtitietokanta
ALEKSISTA, internet-pohjaisista tietokannoista ja Helsingin yliopiston
ylläpitämistä LINNEA-tietokannoista. Asiasanahaku tuottaa parhaan tuloksen
- keskeisimmät asiasanat löytyvät kysymyksestäsi.
Hyvää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. monikulttuurisuus-
ja suvaitsevaisuus aiheisesta kirjalistasta Nuorisotiedon kirjastosta
(www.alli.fi/kirjasto/).
Kysymys on yleisellä tasolla esitetty, mutta tässä muutamia viitteitä
Kirjalähteitä:
ESKURI, Seppo: Tieliikenteen pelisäännöt. Kauppakaari, 2000. s. 89-95
(rangaistukset liikennesääntöjen rikkomisesta)
TIELIIKENNE: lakikokoelma 2001. Edita, 2001. s. 454-455
Lehtiartikkeleita:
IIVARI, Tapani: Kaaharin paniikki johti matkustajan kuolemaan. Tuulilasi (2000) nro 8 s. 112-113
VAARANEN, Heli: Kaahailun salat julki; nuorten viikonloppuliikenteen kulttuuriset muodot.
Liikenne (2000) nro 2 s. 4-7
TARVAINEN, Anna-Liisa: Sakkouudistus lokakuun alusta. Liikennevilkku (1999) nro 5 s. 20
LÄHDENIEMI, Erkki: Kuljettajien käsitykset nopeuvalvonnasta. Liikennevilkku (1996) nro 1 s. 3-...
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ko. sarjaa ole hankittu kuin yksittäisiä osia.
Teoksista osa on lainattavia ja osa kuuluu käsikirjastomme kokoelmiin. Käsikirjaston kirjat eivät ole lainattavia, mutta ne ovat aina asiakkaiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Etsimänne teossarjan nimi on Rakennustuotanto-kirjat ja teokset saa näkyviin PIKI-verkkokirjastomme
http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kautta kirjoittamalla teoksen nimen kohdalle em. sarjan nimen - myös pelkkä sana RATU käy. Tulosjoukko on 13 teosta kokoelmistamme.
Ratu-rakennustuotantokortisto löytyy Tampereella mm. Teknillisen yliopiston kokoelmista, jonka yhteystiedot ja aukiolot löytyvät osoitteesta : http://www.tut.fi/public/index.cfm?mainsel=2089&sel=2089&Show=1939...
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Ostamme cd-levyt Porin kaupungin hankintalautakunnan hyväksymistä ostopaikoista: porilaisesta musiikkiliikkeestä ja kirjastoille tarvikkeita ja palveluja tuottavasta BTJ:stä. Otamme vastaan lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä.
Asiakastietoihisi voidaan tallentaa kirjastossa haluamasi eräpäivämuistutus, esim. 3 päivää ennen eräpäivää. Samalla voit ottaa käyttöön halutessasi tunnusluvun, jolla kirjastokortissa näkyvän asiakastunnuksen kanssa voit kirjautua omiin tietoihisi verkkokirjastossa. Verkkokirjastossa voit uusia ja varata aineistoja sekä muuttaa eräpäivämuistutuksen päiviä.
Voit hoitaa asian missä tahansa sellaisessa Helmet-kirjastossa, joka ottaa maksuja vastaan. (Nämä kirjastot voit tarkistaa sivulta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut ).
Alla on kopioituna Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteestä ohje aineiston korvaamiseen:
Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videokasettia, BD-levyä, DVD-levyä, CD-ROMia ja konsolipeliä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla alla olevan listan mukainen korvausmaksu. Kirjasto ei palauta...
Tässä muutama New Orleansiin sijoittuva kaunokirjallinen teos. Ensimmäisenä klassikkonovelleja Faulknerilta, seuraavana hirmumyrsky Katrinan tuhoista kertova psykologinen romaani ja lopuksi vielä historiallista romantiikkaa. Lisää samantapaista löydät Vaskikirjastojen aineistotietokannasta (https://vaski.finna.fi/) hakusanalla New Orleans ja rajaamalla haun suomen kieleen ja kirjoihin. Valitse lisäksi kohderyhmäksi Aikuiset ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Tähän hakuun pääset suoraan linkistä: https://urly.fi/SpW
New Orleansin tarinoita / William Faulkner ; suomentanut Kristiina Drews.
Aviador, 2016, 260 s.
Hurrikaani / Laurent Gaudé ; suomentanut Maija Paavilainen.
Bazar, 2013, 219 s.
Herääminen / Kate Chopin ; suomennos ja...
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Kappale löytyy CD-levyiltä Papit urkuparvella sekä Matti Tuloiselan Poijat ne kulkee. Nämä levyt löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
