Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Voidaksesi luoda kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon kirjahyllyjä, sinun pitää ensin rekisteröityä ja luoda tili palveluun.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
Lomake käyttäjätilin luomiseen aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/user/register
Kun olet kirjautuneena palveluun, mene sivulle Kirjahyllyt ja kirjoita hakulaatikkoon sana, jolla haluat etsiä teoksia kirjahyllyysi. Avaa kunkin teoksen tiedot erikseen. Teosten esittelysivulla on painike Lisää kirjahyllyyn. Lopuksi sinun pitää vielä tallentaa hyllysi sisältö.
Jonkinlainen arvio löytyy New World Wealthin vuonna 2015 julkaisemasta raportista. Se tosin tutkailee yksityishenkilöiden, ei esimerkiksi instituutioiden, globaalia varallisuutta, joka sen mukaan olisi 195 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Tästä summasta 34,8 prosenttia kuuluisi henkilöille, jotka eivät tunnusta mitään uskoa tai edustavat "muita uskontoja". Loput 65,2 prosenttia olisivat siis kiistatta eri uskontokuntien edustajien hallinnassa. Raportin mukaan 107 280 miljardia dollaria eli noin 55 prosenttia koko varallisuudesta olisi kristittyjen hallinnassa, 11 335 miljardia (5,8 prosenttia) muslimien, 6 505 miljardia (3,3 prosenttia) hindujen ja 2 079 miljardia (1,1 prosenttia) juutalaisten.
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Kirja saattaa olla englantilaisen Deborah Moggachin (s. 1948) romaani Tulppaanikuume (WSOY 2000, suom. Irmeli Ruuska). Kirjan pohjalta on filmattu muutama vuosi sitten myös elokuva. Tässä tietoa kirjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8398
EVLI:n sijoitusblogissa on lisätietoa tulppaanimaniasta ja ilmeisestä tositapahtumasta kun merimies söi tulppaanin sipulin ja tuomittiin oikeudessa:
https://www.evli.com/blog/vieläkö-muistat-tulppaanimanian
Kallein tulppaani oli varmaankin Semper Augustus -lajike, jonka raidallisuus johtui ilmeisesti virustaudista.
Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa.
Lähteet:
Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%…
Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html
Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva...
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kyseisessä ilmiössä ei liene kyse pelkästään suomalaisesta erityispiirteestä, vaikka meillä onkin mediassa ja esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla listattu humoristisessakin sävyssä epäonnistuneita tai erikoisia elokuvien nimikäännöksiä.
Elokuvien nimien kääntämiseen ovat vaikuttaneet historian saatossa useat eri tekijät. Takavuosikymmeninä yleisesti matalampi kielitaito on saattanut edellyttää ylipäätään nimien suomentamista nykyistä useammin. Erikoisia käännöksiä ovat saattaneet selittää myös kiire sekä puutteelliset taustatiedot elokuvasta, sillä suomenkielisen nimen taustalla on ollut usein maahantuoja eli levitysyhtiö. Elokuvan markkinointitavoitteitakaan ei ole kuitenkaan ollut syytä unohtaa. Aikakausien ja niiden kulttuuri-...
Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
Tällaisesta kylmän sodan aikana Pohjois-Suomeen pudonneesta neuvostoliittolaisesta lentokoneesta ei löytynyt tietoja, mutta voisiko kyseessä ollakin Lappiin pudonnut neuvostoliittolainen ohjus? Sellainen löytyi Inarijärveltä tammikuussa 1985. Ohjus oli pudonnut jo joulukuun lopussa 1984.
Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20004834?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
