Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa:
Loikkeliinin matka lumen maahan
Loikkeliinin lokikirja.
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle...
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole Diakuvien skannaus mahdollisuutta.
Sellainen löytyy kuitenkin Entressen, Ison Omenan ja Sellon kirjastoista. Ajan voit varata osoitteesta varaamo.espoo.fi kirjautumalla sisälle esim. kirjastokortillasi. Linkki diaskanneri hakuun
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Henna Helmi Heinosen Ice Love -sarja voisi ainakin sopia. Sarja kertoo samannimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta, jonka jäsenistä aina joku on kirjan päähenkilönä. Hahmoilla on erilaisia elämäntilanteita ja kirjailija käsittelee niitä todella hienosti. Uusin kirja on vuonna 2023 ilmestynyt Tsemppiä, kapteeni Ilona! Mielestäni sarja sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lajia harrasta. Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarja on myös ollut suosittu viime vuosina, siinä riittää tilannekomiikkaa ja dramaattisia käänteitä. Näiden kahden sarjan kirjakauppasaatavuuden pitäisi ainakin olla hyvä, kun ovat niin uusia kumpikin. Sari Luhtasen uutuus Tuhkimo tennareissa vaikuttaa myös hauskalta. Monista klassikkokirjoista on myös tullut uusia...
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Nykyinen Aleksanterin teatteri eli vanha oopperatalo oli Suomalaisen Oopperan (Suomen Kansallisoopperan) käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993. Pohjalaisia-oopperan kantaesitys oli talossa vuonna 1924. Sen jälkeen Pohjalaisia-oopperasta tehtiin talossa vielä kuusi muutakin esityssarjaa. Ensi-illat olivat vuosina 1943, 1950, 1962, 1967, 1973 ja 1991. Ystäväsi on siis hyvinkin voinut nähdä oopperan vuonna 1973-77. Oopperaa esitettiin tuolloin kaikkiaan 47 kertaa. Lähteet:Suomen Kansallisooppera - Pohjalaisia-oopperan esitykset 1973-1977Suomen Kansallisooppera - PohjalaisiaAleksanterin teatteri
