Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Tietämättä pyykinpesukoneen merkkiä tarkemmin suosittelisin ensin tarkistamaan oman koneen käyttöohjeista, mitä siellä sanotaan linkouksesta. Jos sieltä ei löydy vastausta, niin verkosta hakemalla "miksi pesukone ei linkoa" löytyy useita mahdollisia syitä pulmaan, jotka kannattaa käydä läpi. Jos ei itse pysty asiaa ratkaisemaan, niin viimeinen keino on tietysti olla yhteydessä kodinkonekorjaajaan.
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Hei,Suomeen banaanit tulevat Väli-Amerikasta (mm. Ecuadorista). Eri kauppaketjuilla voivat olla jonkin verran toisista poikkeavat hankintakanavat. Ne kerätään raakoina, koska matka Suomeen kestää laivalla 5-6 viikkoa. Lopullinen kypsytys tehdään 20 asteessa, jossa banaanit kypsyvät 5-6 päivää.Keskon juttu banaanien reitistä Suomeen : https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2022/banaani-on-suomalaisten-suosikkihedelma-mutta-tuotantoon-liittyy-haasteita--k-ryhma-avasi-banaanin-matkan-kaupan-hylly/Keskisuomalaisen juttu aiheesta: https://www.ksml.fi/paikalliset/2658507Muista mainitsemistasi tuotteista viinirypäleet poimitaan kypsinä, koska ne eivät kypsy poimimisen jälkeen.https://satotukku.fi/fi/satotukku/tuotteet/hedelmat/...
" Yhteistyö; kahden tai useamman henkilön, tahon tm. toiminta yhdessä jonkin päämäärän saavuttamaksi"
Nurmi, Timo, Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus, 1998.
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Voi, mutta kortilla on olrava vastuuhenkilö:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Käyttösäännöt:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jonka tiloissa ja jonka pelivalikoimalla haluaa pelata. Jos asut HelMet-kirjastojen alueella, löydät kaikkien kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot osoitteesta www.helmet.fi kohdasta "Kirjastot". Kirjastot on siinä lueteltu kaupungeittain aakkosjärjestyksessä. Klikkaa haluamasi kirjaston nimeä ja löydät sieltä yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite).
Kiitos palautteesta! Olemme siirtämässä ylläpitoamme kokonaan toiselle alustalle ja korjaamme ongelman siinä yhteydessä. Tänne vanhaan ylläpitoon emme enää saa päivityksiä teknisistä syistä. Uudistus on melko pitkällä, joten ongelman pitäisi korjaantua viimeistään kesällä. Voit lähettää kysymyksen niinkin, että jätät vain tuon väärän kunnan ja kirjoitat oman kuntasi lisätietoja-kenttään. Emme olleetkään vielä tästä tietoisia, kiitos että ilmoitit ongelmasta!
Yst.terv. Nina Granlund
Kirjastot.fi-toimitus
Kysy kirjastonhoitajalta
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "...
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa sellaisia elokuvia, joilla on lainausoikeus. Jos tämä oikeus saadaan neuvotelluksi, uusi Tuntematon sotilas -elokuvakin varmasti tulee valikoimaan.
