Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
19.2.1974 säädettiin laki hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa (Hyväksytty kiireellisenä) 155/1974. Hinnantasauslain tarkoituksena oli maksutaseen turvaaminen tiettyjen tavaroiden tuontia hillitsemällä:
Hinnantasauslaki antoi hallitukselle mahdollisuuden periä ns. hinnantasausmaksua eräistä maahan tuotavista kestokulutushyödykkeistä. Maksun suuruus oli enintään 25 % tavaroiden arvosta ja sitä sai kantaa enintään vuoden kerrallaan. Maksua voitiin periä mm. autoista, moottoripyöristä, pienlentokoneista, veneistä sekä venemoottoreista.
1970-luvun alkupuolella tehtiin muitakin päätöksiä autojen, kodinkoneiden ja vastaavien tuotteiden tuonnin vähentamiseksi.
Lisätietoja löytyy:
Suomen maksutaseen kehityslinjat...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Olisikohan kyseessä ehkä Gladys Williamsin Sanelma Silkkitassu muuttaa Kissakaupunkiin (Otava, 1968)? Mustavalkoisen kuvituksen on tehnyt Ronald Ferns.
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Suomalaisten äänitteiden (1901-1999) tietokanta Fennosta löytyy vain yksi käännös kappaleesta To Life. 1998 äänitetyssä Täydellä sydämellä Paimion kesäteatteri 20 v. kappaleen suomennos on Elämälle.https://fenno.musiikkiarkisto.fi/Kappalehaku (alkuperäisnimeke) 1: To life (Elämälle) | Äänitetty: 1998Levymerkki: Paimion teatteri patcd 01Levyn nimi: Täydellä sydämellä Paimion kesäteatteri 20 v | julkaistu: ei tietojaEsittäjä(t): Falck Erkki - Kotamäki Markku - Lahti Timo - Roos TimoSäveltäjä(t): Bock Jerry - Harnick Sheldon Alkuperäisesityksen sanoittaja(t): Bock Jerry - Harnick Sheldon Kääntäjä(t): Elstelä Esko Esittäjä(t): Falck Erkki - Kotamäki Markku - Lahti Timo - Roos Timo
Klassikoista tuli aivan ensimmäiseksi mieleen L.M. Montgomeryn Anna ja Pieni runotyttö -sarjat ja Maria Gripen Varjo-sarja.Kiltin tytön murhaopas -sarjaan on ilmestynyt myös kolmas osa sekä tavallaan neljäs osa, joka toimii esiosana sarjalle. Esiosa on nimeltään Kiltin tytön murhaleikki. Jos salapoliisi-/jännärityyppistä kirjaa kaipaa, niin suosittelisin myös Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluvat romaanit Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Tuutikki Tolosen Agnes-sarja puolestaan on yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, sillä siinä selvitetään mysteerejä, joihin löytyy ratkaisuja menneisyyden tapahtumista. Suosittelen myös Eva Frantzin nuortenjännäreitä, erityisesti itse pidin Ruukin salaisuudesta, jossa on 24 lukua ja...
Celian aineistot ovat tarkoitettu näkövammaisille ja muista lukemisesteistä kärsiville. Celian toimintaa säätelee erillinen laki. Se tekee Celia-aineistojen käytön asiakkaille ilmaiseksi ja Celialle tavallisia kirjastoa halvemmaksi. Finlex.fi
Helmet kirjasto taas ostaa kirjat kustantajilta suunnilleen samaan hintaan kuin tavallinen asiakaskin. Siksi äänikirjoja ei ole varaa hankkia rajoittamattoman käytön lisensseillä, vaan niitä ostetaan maltillinen kappalemäärä. Siksi uusimmissa äänikirjoissa on valitettavan pitkät jonot.
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Kyseessä on Immi Hellénin kirjoittama runo, joka on otsikoitu Iida Hannikaiselle. Runo on päivätty 12.10.1920.
Voit lukea runon kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Runo löytyy julkaisuista Naisten ääni no 30 - 31 /1920 (23.10.1920) ja Valo: kanskouluväen joulukirja 3/1920 (1.12.1920).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1371248?term=kasvoi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907756?term=Siell%C…
Tässä lisätietoa henkikirjoituksen historiasta Suomessa.
Kansallisarkiston ohjeistus siitä, miten henkikirjoja käytetään tutkimuksen lähteenä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Henkikirjat
Tekstissä mainittu vuoden 1894 henkikirjoitusasetus, joka oli voimassa 1900-luvun ensi vuosikymmenet:
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=774
Säädöksen 2 § käsittääkseni sisältää vastauksen pääkysymykseen, sikäli kun tiedon tarve osuu 1900-luvun alkuun. Säädösteksti ei kyllä ole kovin täsmällinen.
Toivottavasti näistä on apua asian selvittelyssä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
