Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä.
Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon.
Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen.
Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet...
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta...
Utva on lyhenne ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Se kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi, jonka lyhenne tp-utva on.
Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut 9.8.2022
Tehohoidon kesto vaihtelee potilaan tulotyypin, sairausryhmän, sairauden vaikeusasteen, hoidon ja yksilöllisten ominaispiireiden sekä teho-osaston käytön luonteen mukaan. Suomessa keskimääräinen tehohoitojakson pituus on kolme vuorokautta. Potilaan hoitoaika teho-osastolla voi venyä viikkojen, jopa yli kuukauden mittaiseksi.
Tehohoidon lopettamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Yksiselitteisiä tehohoidosta pidättymisen tai luopumisen kriteereitä ei ole. Jokaisesta potilaasta tehdään päätökset yksilöllisen harkinnan perusteella.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14120
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514273141.pdf
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/…
Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet...
Jv. KK 11 (tai Jv.Koul.K 11) on Jalkaväen koulutuskeskus 11. Talvisodan historia -teossarjan 4. osan mukaan se perustettiin talvisodan päätyttyä Helsinkiin.
KTR 14 on Kenttätykistörykmentti 14. Sen sijainti kesällä 1940 on hankala kysymys. Tykistökoulutuskeskus 1 perusti 6.3. annetulla käskyllä E/KTR 14:n Toijalassa, III/KTR 14:n Lempäälässä ja E/II/KTR 14:n samoin Toijalassa. I/KTR 14 oli puolestaan entinen III/KTR 6. Maavoimien esikunta antoi 13.6.1940 käskyn, jonka mukaan kenttätykistörykmentit muuttuivat prikaatien patteristoiksi sekä armeijakuntien raskaiksi patteristoiksi. Suomen kenttätykistön historia. 2 osa, 1939-1945 kuvaa prosessin yleisellä tasolla, mutta ei kerro tarkemmin sijainneista. Elokuun tilanteesta kerrotaan, että...
Karusellia on esitetty Kouvolan teatterissa vuonna 2004. Pääosissa olivat Taina Kokkonen ja Sami Kosola ja ohjaajana Henrik Timonen. Muita esitystietoja en löytänyt.
Lähde:
"Taina Kokkonen Juliena musikaali Karusellissa". Kaleva 7.9.2004. https://www.kaleva.fi/taina-kokkonen-juliena-musikaali-karusellissa/197…
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq.
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
Hei! Tähän kysymykseen paras taho on vastaamaan Kotus eli Kotimaisten kielten keskus. Linkki Kotuksen nimineuvontaan: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…;
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja...
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen...
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Charles Dickensin romaanista Great expectations on kaksi suomennosta.Maini Palosuon suomennoksessa Loistava tulevaisuus (1960) kyseinen kohta kuuluu näin:”Suureksi osaksi omin voimin ja enemmän Biddyn kuin mr Wopslen isotädin avulla minä taistelin aakkosten lävitse kuin orjatappurapensaikon, ja jokainen kirjain tuotti minulle huomattavaa haittaa ja paljon naarmuja.” (s. 46)Alpo Kupiainen suomensi teoksessa Suuria odotuksia (1934) saman kohdan seuraavasti:”Suureksi osaksi omin neuvoin ja pikemminkin Biddyn kuin Wopslen isotädin avulla ponnistelin aapiseni loppuun saakka ikään kuin olisin tunkeutunut orjantappurapensaikon lävitse, saaden aika paljon huolta, vaivaa ja kiusaa joka kirjaimesta.” (vuoden 1977 painos, s. 64)
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki
