Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Olisikohan kyseessä Rolf Schübelin Toiveiden aika (Zeit der Wünsche, 2005), joka esitettiin kaksiosaisena minisarjana Ylen TV1:ssä marraskuussa 2008.
Valitettavasti elokuvasta ei ole saatavana kirjastoissa tallennetta. Myöskään myytävästä tallenteesta ei löydy tietoja.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124
https://www.imdb.com/title/tt0446513/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta. Voit tehdä sen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Ylen TV2:lla esitettiin 17.1.1993 Stanislav Párnickýn elokuva Prinsessa Ruusunen (Šípková Růženka/ Šípová Ruženka, 1990). Se esitettiin Ylellä uusintana helmikuussa 1996. Elokuva on valmistunut tsekkiläis-saksalais-ranskalaisena yhteistyönä. Muun muassa alla olevista linkeistä löydät kuvia elokuvasta. Olisikohan kyse tästä elokuvasta.
Ranskankielisestä Prinsessa Ruusunen -elokuvasta ei tuolta ajalta ole tietoja.
https://www.csfd.cz/film/27701-sipkova-ruzenka/galerie/?type=1
https://www.filmovamista.cz/2082-Sipkova-Ruzenka?zaber=24175&&pocet=19
https://www.imdb.com/title/tt0100626/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_200367
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Reimar on muunnelma alkuperältään germaanisesta Reinmar-etunimestä. Nimen alkuperäksi on esitetty sana ragin/regin (neuvoja) sekä muinaisyläsaksan sana mari (tunnettu). Muita nimen muunnoksia ovat Raimar ja Reimer sekä espanjalainen Ramiro.
https://de.wikipedia.org/wiki/Reinmar
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_deutscher_Vornamen_germanischer_Herkunft#R
https://de.wikipedia.org/wiki/Germanische_Sprachen#Historische_Klassifikation
Tiedostomuodon muuttaminen edellyttää ainoastaan, että käytössä on cd-asemalla varustettu tietokone. Helmetin kautta en päässyt katsomaan missä kirjastoissa tällainen tietokone löytyy. Mutta todennäköisesti ainakin suurimmissa kirjastoissa tällainen on. Lisäksi katsoin, että Myllypuron mediakirjaston AV-studiosta löytyy ammattimaiseen äänenkäsittelyyn tarvittava välineistö. Studion voi varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?date=2020-10-28
Siirto onnistuu myös kotona, jos tietokoneessasi on käytössä cd-soitin. Googlaamalla "wav to mp3" tai "cd to mp3" löydät lukuisia selaimessa toimivia ilmaisia ohjelmia, joilla yksittäisen kappaleen voi muuntaa nopeasti ja vaivattomasti kotikoneella. Lisäksi...
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Saara Heinon Pikkusiskojen satuja, jonka on kuvittanut Helga Sjöstedt. Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1950 ja sen jälkeen siitä otettiin kaksi lisäpainosta vuosina 1953 ja 1956. Kirjassa on 59 sivua.
Teoksen sisällysluettelon voit lukea esimerkiksi tästä: https://finna.fi/Record/kyyti.365305#componentparts
Pikkusiskojen satuja -kokoelma kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjastot löydät esimerkiksi Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Varauslistoja käsitellään useita kertoja päivässä, joten muutamaa tuntia pidempään ei yleensä mene. Jos kirjalla on kiire, voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, ja pyytää että henkilökunta käy hakemassa varauksen. Helmetin omista tiedoista näet kun varaus on noudettavissa varaushyllystä. Varausilmoitus lähetetään vasta seuraavana päivänä.
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Pekka Holma on julkaissut neljä sotaromaania. Laviasta on kotoisin myös Hilkka Harolin, joka on kirjoittanut nuortenromaaneja. Niiden aihepiiri ei ilmeisesti liity Laviaan. Laviassa asuvalta kirjailija-psykoterapeutti Seppo Laaksolta on ilmestynyt dokumenttiromaani Vaivainen matkamies. Hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Laviassa syntynyt Olavi Niinikoski on julkaissut näytelmän Ulosmittaus.Yksi runoilijakin löytyy; Väinö Heinola, kokoelman nimi on Vanha myllysilta. Lavia-seuran joulu- ja vuosijulkaisu Lawiaa vuodesta 1979 alkaen sisältää kotiseutukuvauksia.
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Peliasiantuntijamme suosittelivat klassikkoa eli Civilization-sarjan pelejä. PS-versiossa voi myös alussa valita millä tasolla haluaa pelata - kannattaa aloittaa helpoimmalla, vaikeammat ovat selkeästi haastavampia.
Muita mainittuja:
Numantia
Port Royale
Empire of Sin
Grand Ages Medieval
Dawn of Man
Toivottavasti pääset näillä uuden harrastuksen alkuun!
Hei,
Kyllä ihan kaikki työ mistä palkkaa maksetaan, sekä vapaaehtoistyöt ovat "oikeita töitä".
Sanomalla "ei ole ollut koskaan oikeissa töissä", saatetaan usein viitata työn fyysisyyteen tai muuhun raskaaseen työnkuvaan alistavaan sävyyn.
Teosten nimien ja tekijöiden jäljilttämiseen on monia keinoja, joista hyvä muisti on toki yksi - helpointa ilman muuta on löytää vastaus, jos kysytty teos sattuu olemaan itselle tuttu. Ellei vastaaja tunne sitä, hän voi kääntyä myös kollegojen puoleen joko omassa työyhteisössään tai laajemmin esim. sähköpostilistan kautta, jolloin todennäköisyys sille, että teos on tuttu jollekin, kasvaa huomattavasti.
Kysyjän antaman kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä hakuja eri tietokannoista. Usein etsitään lasten- ja nuortenkirjoja, jolloin Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta on hyvä apu (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Kirjasammossa voi tehdä hakuja monin tavoin, jopa kansikuvan perusteella (https://www....
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
