Yhtä selkeästi erottuvaa lähdeteosta ei ole helppo antaa. Ehdotan tutkittaviksi esim. alla listattuja teoksia.
Akerlöf George A., Vaiston varassa : miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Gaudeamus 2009.
Lundberg Tommy, Apinajohtajan käsikirja : esimiestaitoja simpanssien tapaan. Atena 2013.
Martikainen Joni, Älä usko kaikkea mitä ajattelet : miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan? Talouspsykologia 2012.
Tammisalo Osmo, Ihmisluontoa etsimässä : moraalin ja kulttuurin biologiaa. Terra Cognita 2012.
Ylikoski Petri, Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus 2009.
Lähteet: Ratamo-tietokanta, Fennica-tietokanta
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874....
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Tarkoittanet Salla Simukan teosta Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita (Tammi, 2018).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on noin 90 nidettä, joista hyllyssä (lainattavissa) näyttäisi tällä hetkellä olevan vain yksi.
Voit tehdä kirjasta varauksen omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit tehdä varauksen itse kirjautumalla omiin tietoihisi. Voit myös soittaa johonkin Helmet-kirjastojen toimipisteistä ja pyytää virkailijaa tekemään varauksen puolestasi. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Salla Simukan Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita Helmetissä
https...
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Punkalaitumen Sanomat löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista vuodesta 1908 vuoteen 1939.
Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=1236-8415&orderBy=DATE
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 ...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
