Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
Käytettävissä olevat kotimaiset nimikirjat eivät valitettavasti tarjoa mahdollisuutta etsiä nimiä niiden merkitysten perusteella. Verkossa tämäntyyppisiäkin hakuja on mahdollista tehdä, mutta kattavaa, kaikki Suomessa käytössä olevat etunimet sisältävää verkkohakua en onnistunut löytämään. Ulkomaisista vastaavista verkkopalveluista saamieni hakutulosten perusteella pitäisin kuitenkin mahdollisena, ettei täsmälleen "ainutlaatuista" tai "erityistä" tarkoittavaa tytönnimeä välttämättä löydy.
Yksi mahdollinen, varsin lähelle osuva ehdokas voisi kuitenkin olla Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissakin tunnettu Una, olkoonkin, että käsitykset sen alkuperästä eivät ole täysin yksimielisiä. Tavallisin tulkinta Unan taustaksi lienee...
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa
Tässä ehdotuksia:
Filipović, Zlata, Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36f42b46-3fff-4138-b32f-5…
Haanpää, Pentti, Yhdeksän miehen saappaat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18277
Reinikainen, Unto - Tikkanen, Hannu, Koti Käkisalmessa 1939-45, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yllä mainittuja löytyy useampi kappale kirjastoista.
Heidi Köngäs: Sandra (vuoden 1918 sota naisen silmin)
Anneli Kanto: Veriruusut / Lahtarit (näissä soditaan enemmän)
Eeva Kilven Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika kertovat evakkotytön kasvutarinaa 1940-luvun alussa. Sivumäärät 200-300
Kirjasammon...
Olisikohan kyseessä kenties Viivi Hyvösen Etsijä (WSOY, 1995)?
"Werian-tyttö löydetään vauvana haltiaklaanin keskuspuun juurelta, kädessään Pyhän Puun merkki. Miehillä merkki tarkoittaa shamaaniutta, mutta että tyttö olisi shamaani... sehän olisi ennenkuulumatonta!"
Etsijän lisäksi Hyvöseltä on ilmestynyt kaksi kirjaa: fantasiaromaani Mahlaa suonissaan (WSOY, 1999) ja tieteisromaani Apina ja Uusikuu (WSOY, 2008).
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
Minilex-sivuston mukaan "julkisuuden henkilöillä on eri tasoinen yksityiselämän suoja kuin yksityishenkilöillä, koska osa heidän toiminnastaan on julkista ja heihin voidaan kohdistaa yleistä arvostelua." Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Julkisuuden henkilöiden yksityiselämän suoja / Anni Ristimella, Oulun ammattikorkeakoulu, 2018. Opinnäytetyö on luettavissa täältä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161082/Ristimella_Anni.pd…
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_…
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
CD, johon liittyy myös kirja löytyy Huutoniemen ja Suvilahden sivukirjastojen lastenosastoilta sekä kirjastoautosta. Näytti juuri nyt olevan kaikkialla paikallakin.
Voit itse tarkistaa aineiston löytymistä verkkokirjastostamme:
verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa? ja myös varata lainassa tai hyllyssä olevaa aineistoa noudettavaksi haluamastasi toimipisteestä. Varaamista varten tarvitset salasanan, joka on sama kuin automaateissamme käytettävä PIN-koodi sekä lainaajanumeron (kirjastokortista). Ellei sinulla vielä ole salasanaa, saat sen käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa palvelupisteessämme.
Olen käynyt läpi Helmet-tietokannan metroa koskevan aineiston ja lisäksi yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyvän aineiston, mutta Mustan kassan lisäksi en löytänyt Helsingin metroa koskevaa kirjallisuutta, joka ei olisi eri virastojen toteuttamia tutkimuksia tai raportteja. Helsingin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassakaan ei vaikuttaisi Mustan kassan lisäksi olevan vastaavaa materiaalia.
Artikkelitietokanta Aleksissa Helsingin metroa käsiteltiin seuraavissa arikkeleissa:
- Kun Metrosta mörkö nousi (Aikakauslehti Historia, 2005, nro 4, s. 26-29)
- Ei rahaa riidan keskelle : valtio maksaisi Vuosaaren sataman jos kiistat loppuisivat, Espoon metro epäilyttää Helsinkiä (Auto & liikenne) (HS 16.10.1999)
- Kun metro haluttiin ja...
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy Suomen pianonvirittäjien vuonna 1987 julkaisema, ulkonäöltään monistetyyppinen opas nimeltä Piano : rakenne ja huolto, jossa yhtenä kirjoittajana (erit. kääntäjänä) on Pekka Savolainen. Opas sisältää mm. seuraavat luvut: Steinwayn säätö- ja intonointiohjeet ; Bösendorfer-flyygelin rakenne ja huolto. Tämä julkaisu saattaisi olla tarkoittamanne opas. Opasta voi tulla tutkimaan Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle, kirjaston 2. kerrokseen, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Kirja on lainattavissa. Vaihtoehtoisesti voitte pyytää Hollolan kunnankirjastoa tilaamaan sen Teille kaukolainaksi meiltä.
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole vielä kirjaa ko. aiheesta mutta tilauksessa on teos:
Kiianmies, Matti:
Microsoft Office 2010 - Suuri käyttäjän käsikirja
Kustantaja: Readme.fi
Ilmoitettu julkaisupäivä/vuosi: 15.03.2011
ISBN: 9789522203601
Voit jättää siihen ennakkovarauksen, kun kirjatilaus alkaa näkyä kirjaston tietokannassa
