Friedrich Höderliniltä ei löydy Schicksalslied-nimistä runoa. Kyse on varmaankin runosta Hyperions Schicksalslied, jonka nimi on suomeksi Hyperionin kohtalolaulu. Runon ovat suomentaneet sekä Uuno Kailas, Aarni Kouta että Aale Tynni.
Uuno Kailaan suomennos sisältyy teoksiin Kaunis Saksa : sarja saksalaista lyriikkaa (1924, s. 14 - 15) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (1930, s. 431 - 432).
http://www.statistik-bw.de/Hoelderlin/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aarni Koudan suomennos löytyy täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=Hyperions+Sch…
Hölderlinillä on myös runo Das Schicksal, mutta sitä ei...
Tuo valikko aukeaa HelMetin mobiiliversiossa, jos näppäiset Kirjastot ja palvelut -palkin oikealla puolella olevaa plus-merkkiä. Näppäise sen sijaan Kirjastot ja palvelut -palkin päältä, niin tuo vastauksessa mainittu pudotusvalikko (Näytä kirjastot, joissa on...) aukeaa ja taas näppäisemällä Valitse palvelu -kohtaa voit etsiä tarvitsemasi palvelun vierittämällä listaa alaspäin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei!
Löysin englanninkielisen antologian nimeltä Anthology of Australian aboriginal literature
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1911604 sekä https://searchworks.stanford.edu/view/7705267
Etsin muutamalla kirjailijan nimellä ja ainoa suomennettu teos, jonka löysin Helmet-tietokonnasta oli Ruby Landgonin Bonalbon musta Ruby
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1360630
Englanniksi löytyy teoksia muun muassa Tara June Winchiltä ja Alexis Wrightilta.
Lisähakuja voit tehdä osoitteissa Finna.fi ja Kirjastot.fi -sivun Frank-monihaussa.
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/...
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Kirkes kirjastoista löytyy muutamia teoksia (haku: aihe lammet and aihe rakentaminen not luokitus 84.2) Kirkes
esim. Bridgewater, Alan ; Bridgewater, Gill:Suihkulähteet ja vesirakenteet puutarhassa : helppoja ja käytännönläheisiä ohjeita tai Flink, Raimo:Keksintöjen puutarha : ekokeksijän uusimmat ideat ja keksinnöt
Finna haku löytää runsaammin tietoa lammen rakennuksesta, mutta suurin osa näyttää olevan englanninkielistä ja melko vanhoja. Finna.fi
esim. Swift, Penny Step-by-step ponds, pools, and rockeries (1997) tai Nash, Helen:The complete pond builder : creating a beautiful water garden (1996)
Netistä löytyy esim. Wikihow.com sivustolta löytyy englanninkielinen ohje lammen rakentamisesta. https://www.wikihow.com...
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?).
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
Nuotti Martti Similän säveltämään ja Olli Nuorron sanoittamaan Kirvun valssiin sisältyy Alli Hosiaisluoma-Karppisen toimittamaan teokseen Kirvun Luonnonparantola - Karjalan helmi (2011).
Mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastonne kokoelmiin, voitte tilata sen lainaan kaukopalvelun kautta.
Kappaletta ei ole kuultavissa miltään äänitteeltä.
https://finna.fi/
https://finna.fi/Record/heili.243280
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142245
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5142242
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Stephen Hawking sai ALS-diagnoosin 21 vuoden iässä ja eli vielä 55 vuotta. Kenenkään muun ei tiedetä eläneen yhtä pitkään diagnoosin jälkeen. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia tautia sairastavista elää yli 20 vuotta diagnoosista. Yli neljän vuosikymmenen elinaikaa pidetään kuitenkin hyvin harvinaisena.
Lähteet:
https://time.com/5199001/stephen-hawking-als/
https://www.verywellhealth.com/als-lou-gehrigs-disease-life-expectancy-…
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Rikhard Ruskeepään musiikin nuottijulkaisuja ei oikein tahdo löytyä. Julkaisussa Laulamme ja leikimme : Lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola - Joonas Kokkonen ; Nuotit piirtänyt Hugo Aure. Nuotti | Valistus | 1958 on lastenlauluja: Paimenpoika (Hoi poika, poiuka punapaitainen), Lapselle, Toivomuksia, Lapsen iltavirsi.
Finnasta en löytänyt tietoja kantaatista. Sen sijaan löysin Doriasta vanhan Kansalliskirjaston nuottikokoelman paikkaliput -nimisen tiedoston, jossa on Amerikan suomalaiset kuorolaulut ja sen perässä Kantaatit -kortisto skannattuna. Siellä on kortti Ruskeepää, Rikhard, Kantaatti koulun vihkiäisjuhlaan. Sanat: Emma Vuollekoski Porvoo, WS, 50. 8:0, (4 s.). Kansalliskirjastosta voisi tiedustella,...
Etsimäsi kirja voisi olla Irma Salon kirjoittama ja Riikka Tuomarin kuvittama lastenkirja Santeri ja hevonen (1990).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Santeri asuu vanhan apteekin yläkerrassa monien enojen ja tätien ja muiden sukulaistensa kanssa. On uuden vuoden aatto ja valetaan tinaa. Santeri ei halua sulattaa kaunista tinakenkää, vaan säästää sen ja toivoo sen avulla saavansa kerran oikean hevosen. Kun hän pääsee Enon kanssa museoon, hän näkee vanhan keinuhevosen. Keinuhevonenkaan ei saa Santeria mielestään vaan karkaa museosta Santerin kotiin öisin."
Kuvan kirjan kannesta löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Kirja näyttää olevan lainattavissa verkkokirjastoalueellasi.
https://helle....
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
