Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006).
Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta.
Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta...
Avieron ja avioerolainsäädännön kehityksestä Suomessa löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista: ///Sami Mahkonen: Johdatus perheoikeuden historiaan. - 1978/// ja ///Sami Mahkonen: Avioero, tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. - 1980///. Mainitut teokset eivät tietenkään sisällä lainsäädännön viimeisiä uudistuksia. Vuoden 1734:n lain avioliitto- ja avioerosäädöksiä käsitellään myös teoksessa ///Ragnar Hemmer: Suomen oikeushistorian oppikirja 2. - Useita p.///. Oikeushistoriallisessa kirjallisuudessa usein mainittujen
vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 yleisen lain suomennoksista on julkaistu näköispainokset: ///Kircko-lagi ja ordningi 1686. - 1986/// ja ///Ruotzin waldacunnan laki. - 1984///....
Runo on nimeltään Eriskummalinen kantele ja se kuuluu Elias Lönnrotin kokoamaan Kantelettareen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamasta teoksesta Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä (toim. Elias Lönnrot) on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin eli 16. painos vuonna 2005.
Kun korona-rajoitukset taas hellittävät, voit tuoda Aku ankkoja kirjastojen kierrätyskärryihin ja -hyllyihin. Tällä hetkellä kierrätyskirjat on siirretty useimmissa kirjastoissa pois näkösältä, koska asioinnin turvavälejä ei voida pitää hyllyä tutkiessa.
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
Oppisopimusvaihtoehtoon liittyvien asioiden selvittäminen kannattaa alkaa ottamalla yhteyttä oppisopimustoimistoon. Hämeenlinnan seudun osalta katso https://www.kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
Kirjastoissa on tällä hetkellä oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi opiskelevia, mutta tulevaisuuden oppisopimuspaikkoja ei voi ennustaa esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston osalta. Ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on tullut sellaisiakin oppisopimusopiskelijoita, jotka eivät entuudestaan ole olleet töissä juuri tässä kirjastossa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on takanaan yliopisto-opintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi...
Tehilla-nimestä ei löytynyt kovin paljon tietoa.
Nimen merkitys ja alkuperä on epäselvä. Nimi on mahdollisesti lähtöisin hepreasta. Heprean kielessä sana merkitsee kiitosta ja ylistystä.
Suomessa Tehilla-nimeä annettiin etunimeksi erityisesti 1800-luvun lopulla.
1980-luvun alussa Tehilla-nimisiä oli Suomessa vähän yli sata.
Useimmissa Euroopan maissa nimi on harvinainen.
Nämä tiedot löytyivät Pentti Lempiäisen teoksista "Suuri etunimikirja" ja "Nimipäivättömien nimipäiväkirja".
Tehilla-niminen on myös eräs juutalainen järjestö. Se on vuonna 1982 perustettu epäpoliittinen ja vapaaehtoinen järjestö, jonka tehtävänä on rohkaista ja tukea(myös uskonnolliselta kannalta) eri maissa asuvien juutalaisten paluuta Israeliin.
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6…
Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098
Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’.
Nykysuomen etymologinen...
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule. Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi: http://spa.118100.se/blod/65143 http://spa.118100.se/full+length/238269 Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen: http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-...
Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin...
Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?...
Kuvataiteilija Frans Hautala (1875-1952) syntyi Töysässä, mutta eli pääasiassa Vaasassa. Ikävä kyllä tietoa hänen mahdollisesta perheestään ei löytynyt. Hautalasta on kysytty aiemminkin: vastaus löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?id=8e19a30b-2de…
Vaasan taidehallista kannattanee vielä kysyä tietoja hänestä:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=VAASAN+TAIDEHALLI
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto...
