'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Nykyisen yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/, ei tunne sanaa uhrintekijä.
Jatkuvasti päivittyvä Vanhan kirjasuomen sanakirja http://kaino.kotus.fi/vks/ ei vielä sisällä u-kirjaimella alkavia sanoja. Tällä hetkellä verkossa a–papuruoka.
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta...
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Muoniossa sijaitsevan Suomen kalakirjaston (https://www.suomenkalakirjasto.fi/) sivuilta löytyvät tiedot lehdestä ja sen ilmestymisestä, sekä tiedot lehdestä heidän kokoelmissaan:
"Urheilukalastaja -lehti ei ilmestynyt vuosina 1942-1952. - ilmestyi 1962, 1-1963, 1 nimellä Suomen urheilukalastajain liiton tiedoituksia. Finlands sportfiskareförbunds meddelanden. - nimi 1967, [5] Urheilukalastus ja retkeily. Sportfiske och camping. - 1969 muutti nimekseen Urheilukalastus.
Kalakirjastossa on Urheilukalastaja-lehden
1937-1941 numerot sidottuna
*1953 (1-2), 1954(1-4), 1955 (1-3), 1956 lehti ei ilmestynyt, 1957 (1-4), 1958 (1 - ilmestyi vain yksi numero), 1959-1963 lehti ei ilmestynyt, 1964 (1 - ilmestyi vain yksi numero), 1965-1966 (1-4),...
Kysyin tähän haastavaan tiedonhakuun neuvoja Turun yliopiston kirjastosta, ja sain heiltä perusteellisen vastauksen, joka alempana hieman referoituna. Näiden vinkkien lisäksi suosittelisin tutustumaan Melinda-tietokantaan, joka sisältää tiedot kaikkien Suomen tieteellisten kirjastojen ja useiden yleisten kirjastojen sekä erikoiskirjastojen aineistoista. Melindasta löytyy sekä kotimaista että ulkomaista aineistoa eri tieteenaloilta. Tutkimalla yksittäisiä viitetietoja saatat löytää kokeilunarvoisia asiasanoja, joilla pääset eteenpäin tiedonhaussa.
Ohjeet tiedonhakuun Melindassa:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SH5P18LVDYJ1A4ND9KUCR734QTN6ULCBQE6G9F5QDT7SS2EMKM-00959?func=file&file_name=ohje.htm
Muutama Melinda-viite...
Tästä löytyy runsaasti eri versioita mm. englanniksi, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaan sanonnan alkuperäisestä tekijästä. Sehän muistuttaa kielikuviltaan Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 13 olevaa kohtaa, jossa puhutaan vertauksista:
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.13/Matteus-13
Vertauksissa käytetyt 'silmät', 'korvat' ja 'sydän' toistuvat muuallakin Raamatussa:
https://raamattu.fi/haku?query=silm%C3%A4t%20korvat%20syd%C3%A4n&bibles…
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.
HS 29.11.91
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
Ainakin nämä järjestöt auttavat Ukraina kriisissä. Voit auttaa järjestöjä lahjoitukselle:
Fidan tukisivu Ukrainalle:
https://www.fida.info/lahjoita/lahjoita-katastrofiapuun/
Kirkon ulkomaanapu kerää rahaa ukrainalaisten auttamiseksi. Järjestön etusivulla on tietoa keräyksestä:
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/
Pelastakaa Lapset -järjestö kerää tukea Ukrainan lapsille
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/ukrainan-kriisi/
Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahasto auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä. Katastrofirahastoa voi auttaa lahjoituksilla:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/2022/punainen-risti-auttaa-ukraina…
Suomen Unicefin avustussivu:
https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/ukraina/?sfcid=163260&utm_source=...
Päättelin, että kyse on Helmet-tietokannasta. Kaikkien kirjastojen lumikenkien kokoja ei ole valitettavasti merkitty tietokantaan. Saatavuustietoja katsomalla näet, että esimerkiksi Etelä-Haagan, Jakomäen ja Pitäjänmäen kirjastojen lumikenkien tuumakoot on merkitty lumikenkien tietoihin. Joidenkin kirjastojen tiedoissa lukee, onko kyseessä aikuisten vai lasten kengät. Jos mitään tietoa ei ole, kannattaa soittaa kirjastoon. Helmet -- Lumikengät [Esine]
Tarkoittiko jälkikirjoituksena oleva toive sitä, että esinelainoja käsittelevät kysymykset koottaisiin linkin alle samalla tavoin kuin Ukrainaa käsittelevät kysymykset nyt? Hyvä idea. Voin välittää toiveen. Linkkiä odotellessa, esinelainoja koskevat kysymykset voi hakea hakusanoilla...
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
