Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Kyseessä saattaisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Tyttö joka ei halunnut lähteä tarhaan (WSOY, 1988).
Kansikuvan kuvauksen perusteella toinen vaihtoehto voisi olla Laura Voipion Karoliinan sadepäivä (WSOY, 1986), jossa ollaan matkalla päiväkotiin.
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kun Salattujen elämien televisiointi alkoi 25.1.1999, Katso-lehti valotti ohjelman luonnetta ja nimeä lukijoilleen seuraavasti: "Kolmikerroksisen talon kuuden asunnon asukkailla on salaisuuksia ja unelmia, joita he eivät halua paljastaa naapureilleen eivätkä aina edes lähimmille ystävilleen ja rakkailleen." (Katso 4/1999)
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tule kirjaston infotiskille, niin sinulle tehdään uusi kortti. Vanha tilisi sekä lainat siirtyvät samalla tälle uudelle kortille.
Kun uusi kortti on tehty, vanha kortti poistuu samalla käytöstä, joten se ei vaihdon jälkeen enää toimi.
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy...
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Löysin Pikku Kakkosen 20-vuotisohjelmaa Areenasta, linkit on koottu yhdelle sivulle muisteluiden joukkoon, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/13/olipa-kerran-juhla-ja-monta-ju…. Siellä on pätkiä juhlaohjelmasta ja konsertista. Kirjaston kokoelmista en löydä näitä ohjelmia.
Koko konsertti löytyy Ritvasta, eli radio- ja televisio -arkistosta ja sitä voi käydä kuuntelemassa https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656749 Ritva-asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet, poikkeusaukiolot täytyy tarkistaa noista pisteistä.
Sitä voisi myös kysellä Ylen tallennemyynnistä, lisätietoa Ylen sivulla, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-...
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Vaski-kirjastoista Vaski-kirjastot - verkkokirjasto | Vaski-kirjastot (finna.fi) löytyy Gordon W. Prangen teos Miracle at Midway (2018), jossa kerrotaan taistelusta sekä amerikkalaisten että japanilaisten näkökulmasta. Midwayn taistelusta kerrotaan myös Niklas Zetterlingin teoksessa Kampen om Stilla havet (2012). Pieni artikkeli löytyy suomeksi teoksesta Toisen maailmansodan suuret taistelut (2012).
Kennedyn klaanista löytyy James Pettersonin teos The Kennedy curse (2020) ja Lennart Pehrsonin Familjen Kennedy: en amerikansk dynasti (2011). Elämäkertateoksissa käsitellään myös sukua, esimerkiksi:
Kennedy Rose F.: On aika muistella (1974)
Heymann C. David: Jacqueline: nainen nimen takana (1989...
