Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi....
Web-pages of the Helsinki City Transport (trams, busses, metro, ferries)
and the Finnish Railways (commuter trains) contain rather detailed data
on all aspects of commuter traffic pertinent to your topic.
Their web-addresses are respectively: http://hel.fi/HKL/english/ & http://vr.fi/e-index.htm/
Should you need more specific information, both homepages have e-mail addresses for further enquiries.
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
Suomen Pankki ei ota enää vastaan näin vanhoja rahoja ja vaikka ottaisikin niin arvo on tasan 1 markka. Asiaa kannattaa tiedustella numismaattisista liikkeistä.
Ks. esim. Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
Painosmääristä ei ole erillistä rekisteriä. Asiaa voi tiedustella suoraan teoksen kustantajalta.
Tekijänoikeuslain mukaan yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta, ellei painosmäärästä ei ole toisin sovittu.
Kaikissa Turun kirjastoissa voi ottaa passista valokopion. Yhden sivun kopiointihinta on 20 senttiä. Hinta on sama paperikoosta riippumatta. Lisäksi tulostaminen on mahdollista eBooking-koneilta.
Pääkirjasto on auki arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, lauantaisin kymmenestä neljään ja sunnuntaisin kahdestatoista iltakuuteen.
Alla olevasta linkistä saa lisätietoa Turun kirjastojen kesäaukioloajoista:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjastojen_aukioloajat_4.6.-19.8.2018_kesa_web.pdf
Kiitos kysymyksestänne!
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Kysymyksessä ei tarkemmin määritellä aikakautta tai maata, josta halutaan tietoa, joten varsinaista luetteloa aiheeseen sopivista teoksista on vaikea antaa.
Aiheeseen sopivia kirjoja voisi lähteä hakemaan esimerkiksi asiasanoilla: arkielämä, arki, teollistuminen, historia, kaupungistuminen, asuminen, elinolot, elinympäristö, elämätapa, yhteiskuntakuvaus, kulttuurihistoria. Kannattaa tehdä hakuja niin, että yhdistelee asiasanoja esim. haussa muutaman asiasanan kerrallaan, esim. arkielämä JA teollistuminen JA historia. Jos haluat tietoa eri maista, lisää hakuun paikan nimi esim. Yhdysvallat.
Esimerkiksi tekemällä haun asiasanoilla arkielämä, teollistuminen ja historia tulee hakutulokseksi seuraavat teokset tai teossarjat, jotka voisivat...
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-...
Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Rauman seudun jätehuoltolaitoksen ohjeissa lukee, että lääkkeiden läpipainopakkaukset laitetaan sekajätteisiin.
https://www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos/
Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
