Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
Vaasan kaupunginkirjastossa on kyseistä teosta vuodesta 1998 eteenpäin. Uusin on lainassa, mutta vanhempien vuosien kirjat ovat tätä kirjoittaessa paikalla. Teosta voi kysellä pääkirjaston musiikki- ja taideosastolta, puh. 3253565.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Hei!
Teos ei ole vielä Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, mutta uskoisin, että se hankitaan. Voit jättää siitä hankintapyynnön kirjaston sivulla palautekohdassa.
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Tiedustelin asiaa arviointeja käsittelevältä taholta.
Arviointeja käydään läpi viikoittain. Ne tallennetaan järjestelmään nimimerkillä varustettuina, eikä niiden lähettäjälle erikseen ilmoiteta hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Tarkkaa lukua Unkarin vuosien 1946-1953 poliittisista syistä kuolleista ei ole, mutta useimmat arviot asettuvat noin 2000 hengen tienoille. Kaikkiaan vangituiksi joutui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1953 Unkarissa oli 100 vankileiriä, joissa oli noin 44 000 vankia. Varsinaisen internoinnin lisäksi rangaistuksena saattoi olla myös sisäinen karkotus. Pakkosiirron kohteeksi joutui noin 20 000 budapestiläistä.
Myöhemmin, vuoden 1956 kansannousun yhteydessä kuoli noin 3000 ihmistä. Lisäksi tapahtumien jälkiselvittelyissä toimeenpantiin noin 360 kuolemantuomiota ja jaettiin eri pituisia vankeustuomioita noin 16 000 ihmiselle. 180 000 ihmistä pakeni maasta.
Lähteet:
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet (Minerva 2008)
Unkari...
Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen:
Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies.
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
