Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war
https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf
Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi.
Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/...
Kyseinen kone on valmistettu Clybebankissa, Skotlannissa vuonna 1935.
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Käyttöohjeita kannattaa etsiä internetin osto- ja myyntisivustoilta.
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Kirjassa Aino matkustaa Niittylän perhe näyttää suuntaavan Tanskaan. Ensimmäisen aukeaman kuvan aukilevitetyltä kartalta Aino osoittaa sormellaan Jyllannin pohjoiskärkeä, jossa sijaitsee Tanskan suosituimpiin kuuluva matkakohde Skagen. Perillä kaupungissa äiti äkkää museon, jossa haluaa välttämättä käydä – lasten vastustuksesta huolimatta. Kuvituksesta käy ilmi, että kyseessä on Skagenissa sijaitseva Anchers Hus, vuodesta 1967 saakka museona palvellut taiteilijapariskunta Anna ja Michael Ancherin sekä heidän maalarityttärensä Helgan entinen kotitalo. Kirjan hämmästystä herättävä kirkkaanpunainen makkara on maailmankuulu tanskalainen rød pølse.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Voit hoitaa kadonneen aineiston korvausasian missä vain Helmet-kirjaston toimipisteessä.
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit vaihtoehtoisesti korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa Helmet-kirjastoon, jossa on kassa tai verkossa www.helmet.fi/verkkomaksu.
Laina-ajat ja maksut | Helmet
Lapuan räjähdyksen jälkeen tehtaan johtoa syytettiin oikeudessa kuoleman ja vamman tuottamuksesta sekä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapuan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1979 räjähdystehtaan toimitujohtajan sakkoihin, koska räjähdystehtaan lataamon seinällä ei ollut kirjallisia ohjeita, joissa työntekijöitä olisi ohjeistettu ruudin käsittelyyn. Kyse oli siis turvallisuusmääräysten laiminöyönnistä. Päätöksestä valitettiin ja lopulta Vaasan hovioikeus antoi asiasta uuden tuomion vuonna 1982. Hovioikeus tuomitsi neljä tehtaan johtavaa työntekijää sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tämän päätöksen korkein oikeus kumosi vuonna 1982. Kuoleman ja vamman tuottamuksesta ei mikään oikeusaste tehtaan johtoa tuominnunt....
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina
Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy...
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Etsimäsi kirja voisi olla Richard Raynerin Pilvien piirtäjä (suom. Erkki Jukarainen). Kirja tosin on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001, mutta sopii hyvin kuvaukseesi.
Pilvien piirtäjä Helmetissä
Pilvien piirtäjä Kirjasammossa
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Kyse on varmastikin tästä Pinterest-kuvasta: https://fi.pinterest.com/pin/4292562137186780/Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kyselin apua kollegoiltani täällä Porvoossa ja myös valtakunnallisella kirjastonhoitajien palstalla, mutta tuloksetta. Osaisikohan joku tämän palstan lukijoista auttaa?
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
