Здравствуйте. Ваши данные не видны в нашей библиотеке. Обратитесь, пожалуйста, по ссылке (tampereen.kaupunginkirjasto@tampere.fi)в Вашу библиотеку в Тампере.
Ehdotan Pamela Brownin kirjaa Tavataan Pariisissa, Yvonne (1971). Kuopion kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä joko verkkokirjastossa kuopio.finna.fi tai käymällä jossakin kirjaston toimipisteessä.
Näissä Siuntion kirjaston kirjoissa kerrotaan marsusta ja sen hoidosta:
- Nuorten marsu- ja hamsterikirja / Ingrid Andersson
- Marsu lemmikkinä: marsutietoa kaikille / Arja Linnavuori
- Marsu / Yvonne Lantermann
- Marsu voi hyvin / Arja Linnavuori
- Marsu / toimittaja Perhemediat
- Marsu: lajinomainen hoito, terveellinen ruokinta, käyttäytyminen / Katrin Behrend
Muistamasi voisi olla animesarja Hopeanuoli. Luettelo sarjan jaksoista ja tapahtumista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_animesarja_Hopeanuolen_jaksoista
Kannattaa tulla selvittämään asiaa kirjastoon.
Joskus kirja unohtuu lainausautomaatin viereen, joskus lainaustiskin kulmalle ja joskus kaveri lainaa toisen kortilla tieten tai vahingossa.
Toivottavasti kirjaston työntekijät kuitenkin huomaavat tällaiset virheet tiskiltä lainatessa ja osaavat korjata ne.
Kuitin tieto saattaa siis olla onneksi virheellinen ja lainassa on vain ne kolme haluttua teosta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran remiksattua musiikkia cd-levyillä. Kattavaa luetteloa niistä ei saa, koska remiksausta ei välttämättä ole lisätty levyn tietoihin. Kannattaa hakea katkaistuilla hakusanoilla remix* tai remiks* ja selata tulosta. Ainakin muutama levyllinen 80- ja 90-lukujen musiikkia löytyi:
- 80s remix / Duran Duran, Spandau Ballet, Howard Jones, Blancmange, Blue Zoo, Bronski Beat, Ultravox, Thomas Dolby, Gang Of Four
- The original 80s remix box set : massive eighties hits extended and remixed
- Retrodance : the greatest dance hits of the 90's
Alla linkit hakuihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sremix*__Ff%3Afacetcollections%3A2%3A2%3AMusiikki%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&...
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen...
Laki houlhoustoimesta toteaa vajaavaltaiseksi julistamisesta seuraavaa:
Jos täysi-ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan, tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä, että:
1) hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa;
2) hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan; taikka
3) hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.
Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut 1 momentissa mainitut toimenpiteet ovat riittäviä...
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
Etsimästänne Rudyard Kiplingin runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Unkarilaisen runoilijan László Nagyn runossa Uhri kuumalle tuulelle ”vaikeroivat leivoset, jumalan jojot, ylös alas lentelevät ilmassa”. (Uhri kuumalle tuulelle, suom. Hannu Launonen ja Béla Javorszky, 1978).
Suoraan sanottuna tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi paljon tyhjentävämpää kielitieteellistä tutkimusta kuin tämän palvelun puitteissa on mahdollista tarjota. Helinin massiivinen runoteos on siinä määrin tuore julkaisu, ettei sitä käsittelevää lähdeaineistoa ole vielä paljonkaan suuntaviittoja tarjoamassa ja apua antamassa.
Tähänastisissa kommentaareissa tyydytään vain lyhyesti toteamaan Helinin tekstissä esiintyvien kielten runsaus antamalla muutama esimerkki ja toteamalla, että tässä on vain pieni osa kaikista: "Kosmopoliittinen stadin slangi ja Agricolan-aikainen varhaiskirjakieli sen sijaan johtavat ruotsin-, venäjän- ja latinankielisiin osuuksiin, ja tässäkin on vain murto-osa runoelmien kielivalikoimasta." (...
Alla muutamia suomenkielisiä artikkeliviitteitä, jotka ovat joko fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta tai jommasta kummasta erikseen. Lisää voit katsoa Arto-tietokannasta https://finna.fi hakemalla esim. fenomenologinen tutkimus. Artoa voi käyttää vapaasti miltä koneelta vain.
Tekijä: Suikki, Siina
Nimeke: Iäkkäiden naisten koettu hyvinvointi : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma.
Muita hakusanoja:vanhukset
naiset
elämäkerrat
itsearviointi
hyvinvointi
henkinen hyvinvointi
haastattelututkimus
kokemukset
Tiivistelmä:English summary: The experienced well-being of elderly women : phenomenological-hermeneutic approach.
Muu(t) tekijä(t):Perttula, Juha.
Julkaisussa: Gerontologia : Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n...
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun infossa on kerrottu tarkemmin palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen palvelu. Mukana on kaupungin- ja kunnankirjastoja, erikoiskirjastoja ja tietopalveluryhmiä. Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
Kirjaston tietopalvelussa on aina siis pyrkimys auttaa kaikissa kysymyksissä maan ja taivaan väliltä, mutta meidän asiantuntemustamme on sopivan tiedonlähteen etsiminen, jotta kysyjä saa sitä tutkimalla tietoa ja iloa siitä, mistä sitä tarvitsi. Tiedonlähteiksi...
Ajoneuvojen tietoja saa Trafista, https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu ja useista maksullisista palveluista, esim. https://www.rek-nro.fi/, https://www.16500.fi/rekisterinumerohaku, https://www.autorekisteri.fi/, https://elisa.fi/ajoneuvohaku/, http://www.rekisteritiedot.fi/.
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti. Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.
Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut...
