Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
Ríastrad on eräänlainen kiihko- tai raivotila, johon Irlannin kelttiläisen mytologian sankari Cuchulainn menee taistelussa. Sana tarkoittaa vääristymistä ja Cuchulainn muuttuukin tilassa hirviöksi, joka ei kykene erottamaan ystävää vihollisesta.
Helmet kirjastoissa uusin Graafisen suunnittelun sanakirja on vuodelta 1987 GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN SANA JA OPASKIRJA / KARL-ERIK ÅBERG (tarkennettu haku Graafinen suunnittelu ja sanakirjat) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28graafinen%20suunnittelu%29%20%28sanakirjat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Englanninkielinen opas löytyy vuodelta 2006 The visual dictionary of graphic design / [Gavin Ambrose, Paul Harris]
Haulla Graafinen suunnittelu ja sanasto sekä rajaamalla sanakirjoihin löytyi vuodelta 2010 Graafisen alan sanasto / [toimittanut Pertti Koskinen] https://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Suomenkielisiä kirjoja löytyy aika huonosti. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Moksnes, Aslaug: Barrikadinaisia : kahdeksan esseetä naisten taistelusta Ranskan vallankumouksen aikana (Kansan sivistystyön liitto 1989)
Hagner, Minna: Suffragettien sisaret (Unioni Naisasialiitto 2006) Naisaisaliikkeiden historiaa
Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin elämäkerta-artikkeli Mary Wollstonecraftista suomeksi
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/wollston…
Emmeline Pankhurstista löytyy suomenkielinen artikkeli Reinhard Barthin kirjasta Historian suurnaiset (Ajatus 2005)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista...
Kirjasto lähettää aina saapuneesta varauksesta ilmoituksen. Voit kuitenkin valita, haluatko ilmoituksen postitse vai sähköpostitse. Pääset muuttamaan tietojasi helmetin kohdasta "omat tiedot".
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Urostyö on vanhahtava muoto sanasta urotyö, uroteko. Jauhokuli taas tarkoittaa jauhosäkkiä.
Sana-Lennätin-lehti on mitä ilmeisimmin halunnut välittää lukijoilleen tiedon kahdesta epätavallisesta tapahtumasta, joista toisessa (pärekoriksi muuttunut susi) on vahvoja ihmetarinan aineksia. Se, miten nämä merkillisyydet ovat tapahtuneet, on nähtävästi haluttu jättää lukijan mielikuvituksen varaan, eikä tapahtumien kulkua voi näin jälkeenpäin kuin korkeintaan arvailla. Vuohi on päätynyt punnittavaksi, mutta onko se ollut säkissä vai vain päätynyt säkkien joukkoon, kun sitä on syystä tai toisesta luultu jauhosäkiksi - mene ja tiedä. Ehkäpä tässäkin on kyse muodonmuutoksesta samaan tapaan kuin suden ja pärekorin tapauksessa.
Valitettavasti Hannu Taanilan toimittamaa Eurosanakirja-sarjaa ei ole saatavana kirjallisena. Ohjelman osat eivät myöskään ole enää kuultavissa Yle Areenassa. Ohjelma löytyy kuitenkin RITVA-tietokannasta ja näyttäisi olevan kuunneltavissa asiakaspisteessä.
https://rtva.kavi.fi/search/program
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=eurosanakirja+VOD%3AYES
Juttu "Lähiöstä kasvaa romaani" löytyy tiistaina 18.9.2018 julkaistusta Turun Sanomista. Pernoon sijoittuvan romaanin on kirjoittanut Noora Vallinkoski, ja teoksen nimi on "Perno Mega City".
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Kauppa- ja teollisuusministeriön satavuotisjuhlakirjan Sotakorvauksista vapaakauppaan ministeriluettelon mukaan Väinö Voionmaan ministerikausi alkoi 12.3.1937 ja päättyi 30.11.1939. Lyhyitä jaksoja Voionmaan sijaisina tämän ministeriyden aikana toimivat Väinö Tanner (10.6.-10.7.1937, 16.6.-27.6.1939 ja 14.8.-31.8.1939) ja Väinö V. Salovaara (27.6.-30.6.1939).
Aimo Halilan elämäkerta Väinö Voionmaa istuttaa kohteensa niin ikään kauppa- ja teollisuusministerin pallille vuosiksi 1937-39: "Voionmaan ollessa kauppa- ja teollisuusministerinä 1937-1939 ei tapahtunut mitään merkittäviä yleisiä talouspoliittisia ratkaisuja." Ministerikautenaan Voionmaa keskittyi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia teknillisiä oppilaitoksia,...
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen...
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
