Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee...
Vaski-kirjastoissa työntekijät näkevät kunkin niteen kolme viimeisintä lainaajaa, mutta asiakaskohtaista lainaushistoriaa ei valitettavasti ole mahdollista tarkastella, koska sitä ei tallenneta Vaski-kirjastojen tietojärjestelmässä.
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
Makuluu tai ydinluu on luu, joka antaa makua vaikkapa lihaliemille tai keitoille. Esimerkiksi klassisessa lombardialaisessa Osso buco -ruokalajissa keskeisenä ainesosana on luullinen naudan potka. Makuluu antaa umamisen lihaisaa makua ruoalle.
Luun halkaisu viitannee luuytimen syömiseen. Monien mielestä paahdettu luuydin on vertaansa vailla oleva herkku.
Kirjastokortin saa uusittua näissä poikkeusoloissa soittamalla, joko pääkirjastoon, Myllykosken tai Kuusankosken kirjastoihin klo 10-14 välisenä aikana.
Tieteellisten julkaisujen Elektra-tietokanta on käytettävissä yleisissä kirjastoissa ja ammattikorkeakoulujen ja useimpien yliopistojen paikallisverkoissa. Joissakin oppilaitoksissa myös etäkäyttö on mahdollista. Tietokantaan pääsee omasta käyttöliittymästä, se löytyy täältä:
https://www.doria.fi/handle/10024/7297
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Valitettavasti ei näytä löytyvän kuin Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta lukusalilainaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
En myöskään löydä Päivänsädettä muista nuottijulkaisuista, ruotsiksikin se näyttää olevan samoissa paikoissa lukusalilainattavana kappaleena. Ruotsinkielisistä nuottikirjoista löytyy kappale nimeltä Solstrålen myös alla olevista julkaisuista, mutta kuvailutiedoista ei löydy säveltäjää.
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 / Marina Lindholm, Johan Sundqvist ; [huvudillustratör: Camilla P / Lindholm, Marina, [Esbo] : Schildt, 2000 https://finna.fi/Record/anders.175078
Elefantboken : barnvisor och sånglekar / Mölndal : Lutfisken, 1994...
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
