Etelä-Euroopan oliivinviljelijöillä oli jo antiikin aikaan monta syytä kivimuurien rakentamiseen. Muureilla eroteltiin eri perheille tai suvuille kuuluvat puut toisistaan, ja samalla määriteltiin mitkä puut vanhemmat tulisivat luovuttamaan lapsilleen näiden aikuistuttua. Lisäksi muurit suojasivat puita vähentämällä eroosiota eli etupäässä sateiden aiheuttamaa maan kulumista. Tämän ohella muurit estävät liekkien leviämistä tulipalon syttyessä. Alueella laiduntava karja ei myöskään pääse muurien rajaamalle alueelle.
Nykyään vanhat kivimuurit ovat usein osa suojeltua perinnemaisemaa. Niiden monituhatvuotinen käyttö on luonut alueiden kasveille ja eläimille omanlaisensa elinympäristön, jota suojellaan myös biodiversiteetin takia.
Lähteet:...
Kysy kirjastonhoitajalta on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, mukana vastaamassa on yli 90 kirjastoa. Sivustoa julkaisee Kirjastot.fi-toimitus, joka on osa Helsingin kaupunginkirjastoon sijoitettuja valtakunnallisia kehittämispalveluja, jotka hoitavat yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE).
Tietoa palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä, https://www.kirjastot.fi/vake-esite-2020-teksti?language_content_entity…
Tässä muutama ehdotus:
Linturi, Jenni: Jälleenrakennus
Paasilinna, Mauri: Roihankorpi
Päätalo, Kalle: Ihmisiä telineillä
Sariola, Mauri: Jälleenrakennettu maa
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla
Ferrante, Elena: Loistava ystäväni
Taska, Ilmar: Popeda 1946
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi hakusanoilla "jälleenrakentaminen" ja "sodanjälkeinen aika"
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa
Kirjastojen aineistoa poistetaan esim. huonokuntoisuuden tai tietojen vanhentumisen takia. Ikä ei sinällään ole syy poistaa teosta, jos se edelleen lukijoita kiinnostaa.
Camilla Mickwitzin kirjasta Jason ja vihainen Viivi on Helmet-kirjastoissa kaksi versiota: vanhemmasta on useita painoksia vuodesta 1977 vuoteen 1985, ja uudempi on vuodelta 2013. Tuo mainitsemasi ISBN kuuluu tähän uudempaan versioon.
Useimmat Helmet-kirjastojen Jasonit ovat tälläkin hetkellä lainassa, joten syytä kirjan poistamiseen ei ole:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjason%20ja%20vihainen%20vi…
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi...
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874....
Ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta. Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu (perustuslaki 64 §).
Pääministerin ero merkitsee samalla koko valtioneuvoston eroa. Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi. Tämän vuoksi eronpyynnön jättänyt...
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Kyseessä on Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjan osa viisi Punainen hevosenkenkä (1979).
Lastenkirjainstuutin Onnet-tietokannassa kirjaa juonta kuvaillaan näin:
"Kikka Lahti voittaa ratsastuskilpailun ja saa tavoitellun kiertopalkinnon, Punaisen hevosenkengän, omalle tallilleen. Kotona hevosenkenkä menee kuitenkin vahingossa rikki pudotessaan lattialle. Sen sisältä vierii matolle kiiltäviä kiviä, jotka osoittautuvat timanteiksi. Mysteeri johdattaa Kikan hautausmaalle vakoilemaan kaverinsa Titan kanssa. Myös rehvakas Repe osallistuu salaperäisen arvoituksen selvittämiseen, ja yhdessä Kikan kanssa he kohtaavat itse Kuoleman ja joutuvat ruumishuoneelle. Paljon yllätyksiä seuraa ennen kuin arvoitus ratkeaa."
https://lastenkirjainstituutti...
Yeatsin muistiinpanojen mukaan runo perustui lauluun jonka Yeats oli kuullut vanhan naisen laulavan joen rannassa Ballisodare kaupungissa, Sligon kunnassa, Irlannissa. Runon wikipedia sivu ehdottaa että tämä laulu olisi voinut olla The Rambling Boys of Pleasure.
Runoa analysoivat ajattelevat että nimi "Salley Gardens" viittaa paikkaan jossa Yeats kuuli tämän naisen laulun. Siellä asukkaat viljelivät "Salley" tai "Sallow" puita, jotka kuulut salix-sukuun, eli pajua.
McGarry, James P (1976). Place Names in the Writings of William Butler Yeats. London, UK: Macmillan. p. 79.
Carl Barks käsitteli Roope Ankan nuoruutta enimmäkseen vain ohimennen.Zombi löytyy tarinasta Aku Ankka ja zombi, kokoelmassa Ovela Roope-setä (2007).Kultu Kimallus esiintyy tarinassa Takaisin Klondikeen, kokoelmassa Visukintun vuosikymmenet : Roope-setä 1947-1997 (1997).Jos nuoruutta hieman venyttää, kyseeseen voisi tulla Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita (2016), jossa on sekä Barksin alkuperäistarinoita että Rosan jatko-osia.Lisäys: Roope-sedän nuoruudesta kertoo myös Vic Lockmanin käsikirjoittama ja Barksin piirtämä tarina Vuodepulmia (The Invisible Intruder), joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa Aku Ankan parhaat 5 - Aku postinkantajana (1977).
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Kissaharrastajien puhuessa norjalaiskissasta he yleensä tarkoittavat norjalaista metsäkissaa, joka on oma rotunsa. Norjalainen metsäkissa ei ole ihmisten tarkoituksellisesti jalostama, vaan se on kehittynyt itsestään Norjan ankarassa ilmastossa. Suomeen ensimmäinen norjalainen metsäkissa tuotiin 1970-luvulla. Oikealla rekisteröidyllä norjalaisella metsäkissalla on aina rekisterikirja.
Lisää tietoa:
norjalalainenmetsakissa (norjalainenmetsakissa.fi)
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
