Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla.
Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Lapsen nimet on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon. Tarvittaessa vanhemmille lähetetään muistutuskirje asiasta. Viimeisenä keinona on tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Sen jälkeen sosiaaliviranomainen hakee käräjäoikeudelta päätöstä, jossa lapsen edunvalvojille eli useimmiten vanhemmille määrätään sijainen nimen antamista varten. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, joten nimenantokäytäntöä ei ole tainnut muodostua. (Oma arveluni on, että tällaisessa tapauksessa lapselle valitaan jokin yleisesti käytössä oleva etunimi.)Etu- ja sukunimilaki 946/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Lapsen tietojen ilmoittaminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv...
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Mein Kampf -teos on lainattavissa useammassakin kirjastossa. Hain kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä finna.fi-sivustosta kirjan ja tekijän nimellä ja rajasin haun saksankielisiin kirjoihin. Voit tutkia hakutulosta Finnassa. Hitler kirjoitti Mein Kampfin ollessaan vankilassa 1920-luvulla. Se julkaistiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa Eine Abrechnung vuonna 1925 ja toinen osa Die nationalsozialistische Bewegung seuraavana vuonna.
Pienemmille lapsille sopivat esim. Katie Daynes ; kuvitus Christine Pym ; suomentanut Sanna Hytti: Miksi eliöt kuolevat, Avril McDonald ; kuvitus: Tatiana Minina ; suomennos: Arja Pikkupeura ; tehtävät: Liisa Ahonen: Jukka Hukka ja Iso Hukka : menetyksestä ja surusta selviäminen sekä Susan Varley ; suomentanut Erja Melville: Mäyrän jäähyväislahjat
Vähän isommille esim. Nora Schuurman: Auringonkukkatalvi, Jenny Jägerfeld ; suomentanut Katriina Kauppila Comedy queen tai Jenna Miettinen: Liian nuori
Hakusanana Helmetissä voi käyttää surutyö ja rajata lastenkokoelmaan. Helmet hakutulos
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
Hei,
vuosittain ilmestyvästä Spes Patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista kuvan kanssa. Kirjassa on tiedot niistä ylioppilaista, jotka ovat tietonsa ja kuvansa kirjan kustantajalle antaneet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on Spes Patriae vuosilta 971 ja 1972. Kirjat ovat varastossa, joten kirjat saa lainaan varaamalla.
Tässä kirjojen teostietoihin verkkokirjastossa:
Spes Patriae 1971: https://keski.finna.fi/Record/keski.69657
Spes Patriae 1972: https://keski.finna.fi/Record/keski.52816
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Kyseessä on Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjan osa viisi Punainen hevosenkenkä (1979).
Lastenkirjainstuutin Onnet-tietokannassa kirjaa juonta kuvaillaan näin:
"Kikka Lahti voittaa ratsastuskilpailun ja saa tavoitellun kiertopalkinnon, Punaisen hevosenkengän, omalle tallilleen. Kotona hevosenkenkä menee kuitenkin vahingossa rikki pudotessaan lattialle. Sen sisältä vierii matolle kiiltäviä kiviä, jotka osoittautuvat timanteiksi. Mysteeri johdattaa Kikan hautausmaalle vakoilemaan kaverinsa Titan kanssa. Myös rehvakas Repe osallistuu salaperäisen arvoituksen selvittämiseen, ja yhdessä Kikan kanssa he kohtaavat itse Kuoleman ja joutuvat ruumishuoneelle. Paljon yllätyksiä seuraa ennen kuin arvoitus ratkeaa."
https://lastenkirjainstituutti...
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
