Tarkoitatko kenties hääjuhlaa? Etsin tietoa sekä hää- että jääjuhlista eri lähteistä, kuten Intiaa koskevista kirjoista, internetistä ja tietokannasta, joka sisältää intialaisia sanomalehtiä. Valitettavasti vastausta ei löytynyt.
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Tässä netistä löytyneitä kommentteja ja tutkimuksia aiheesta.
Ja ainakin vuodelta 2007 olevassa blogissa mainitaan saksalaisen autolehden tutkimus, jonka mukaan BMW kuskit olivat ainakin aktiivisimpia seksin harrastajia. Taitoihin tämä tutkimus ei ottanut kantaa.
Muut artikkelit listaavat lähinnä seksikkäimpiä automerkkejä, kenties niiden perusteella tehdään piilopäätelmiä myös kuljettajista.
https://irc-galleria.net/user/Yucciz/blog/7905357
http://www.hs.fi/autot/art-2000002929038.html
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tama-automerkki-on-suomalai…
https://www.stara.fi/2014/04/07/seksikkaat-miehet-ajavat-nailla-autoill…
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomalaistutkimus-seksikkaimmat-auto…
http://www.iltalehti.fi/autot/...
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Todennäköisin vaihtoehto on Pia Lunbomin Eläinten puolustajat : suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus / Pia Lundbom, University of Jyväskylä | 2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4inaktivismi__Ff%3A…
Sarah Morganin teosta Talo meren rannalla (HarperCollins Nordic 2016) ei tosiaankaan ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muualta Suomesta sitä löytyy. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja sinulla on lainausoikeus, voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit tehdä kaukolainapyynnön myös missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Helsingissä kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
Finna https://finna.fi/Record/eepos.1287946
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Etsit varmaankin Aukusti Salon tarinaa Nöh Nasunen jää kylään asumaan. Tarinan voi lukea esimerkiksi Aukusti Salon teoksista Meidän lasten aapinen ja Meidän lasten elämää (1. p. 1935) sekä teoksesta Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, 1977).
Edellä mainitut teokset kuuluvat oman alueenne verkkokirjaston kokoelmiin.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?format=1&temp=9311
Suomalaisten julkisten rakennustan piirustuksia on koottuna ainakin Rakennushallituksen piirustuksiin. Piirustukset ovat osa Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaa ja niihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Piirustusarkisto sisältää noin 60 000 arkkitehti- ja rakennuspiirustusta, jotka ovat valmistuneet rakennushallituksen ja sen edeltäjien toiminnan tuloksena. Piirustuksia on pääosin vuosilta 1811–1929 ja ne kuvaavat julkisia rakennuksia. Suurin osa piirustuskokoelmasta muodostuu sairaanhoitoalan ja sosiaalihuollon, keskushallinnon ja opetusalan käyttöön tehtyjen rakennusten piirustuksista, mutta myös esimerkiksi rautatieasemien piirustukset ovat siellä.
Osa aineistosta on digitoitu tai...
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
