Uuden kuvalehden numeroita löytyy vielä joistakin kirjastoista ja kaukopalvelun avulla niitä voi saada luettavaksi sinnekin, missä niitä ei omassa kokoelmassa ole. Digitoituna ja verkossa luettavana lehteä ei vielä ole. Tekijänoikeuskysymykset rajoittavat jonkin verran digitoidun aineiston avointa saatavuutta. Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta avoimessa käytössä on pääasiassa ennen vuotta 1939 ilmestyneitä julkaisuja.
Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021-2024.pdf (doria.fi)
Jäljitetty Erkki Valan artikkeli lienee Uuden kuvalehden numerossa 7/1957 julkaistu Suomalaisia taiteilijoita Pariisissa (s. 16–17). Keväällä 1929 Pariisissa vieraillut Vala kertoo siinä suomalaisten taiteilijain oleskelusta Pariisissa 1920-...
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan 55 vuotta täyttäneistä Tampereella asuvista 31,1 prosenttia on syntynyt nykyisen Tampereen alueella. Vakinaisesti Tampereella asuviin lasketaan kaikki, joilla on vuoden viimeisenä päivänä ollut Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmässä kotikuntana Tampere. Eli jos opiskelija on kirjoilla Tampereella, lasketaan hänet Tampereella vakinaisesti asuvaksi.
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä.
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Sotasampo-palvelun joukko-osastohaku tunnistaa lähes 50 erilaista kuormastokomppaniaa talvi- ja jatkosodan ajalta. 1. Kuormastokomppanian sotapäiväkirjoja on palvelun mukaan säilynyt talvisodan ajalta useita, mutta linkit sotapäiväkirjoihin vaikuttaisivat olevan tällä hetkellä palvelussa rikki.
Sotapäiväkirjat löytyvät kuitenkin Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "1. kuormastokomppania". Sotapäiväkirjoista selviää, että esimerkiksi talvisodan syttyessä 1939 1. Kuormastokomppania oli Kaukilassa silloisessa Äyräpään kunnassa.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=…
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu
Suomenkielisiä oppaita aiheesta ei tunnu löytyvän. Englanninkielisen aineiston laatu ja formaatti vaihtelevat ja niitä ei Suomen kirjastoista ole juuri saatavilla. Tässä muutama esimerkki:Chee, Alexander: How to write an autobiographical novel: essays (mahdollisuus kaukolainata Suomessa)Ledain, David: How to: tell your LGBTQ+ storyHay, Lucy V.: Writing diverse characters for fiction, TV or filmByrd, Virginia Ann: I'm still writing: women writers on creativity, courage, and putting words on the pageParhaiten kirjoitusneuvoja näyttäisi löytyvän verkkosivujen kautta. Esim. hakulauseilla "how to write a feminist story" tai "how to write a LGBTQ+ story".
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vanhojen rahojen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Setelien kunto määrittelee pitkälti setelin arvon. Oulun Numismaattisen kerhon kotisivuilla todetaan näin: "Vanhojen setelien arvoon vaikuttaa pääasiassa säilyneiden seteleiden määrä ja yleisyys tietyssä kuntoluokassa. Seteleiden kuntoluokitukseen vaikuttaa rahan yleisvaikutelma, taitoksien määrä, repeytymät, likaantuminen, värjääntyminen, puuttuvat palaset ja kastuminen." Sivulla voi tutkia tarkemmin, miten seteleiden kuntoa arvioidaan.Teoksessa Standard catalog of world paper money. Volume two, General issues 1368-1960 (vuodelta 2003) näiden mainitsemiesi rahojen arvo on määritelty vain kymmeniksi senteiksi, vaikka ne olisivat hyväkuntoisia.Säästämiselle voi tietysti olla...
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese
Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
