Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta (https://www.kirjasampo.fi) löydät listauksen Tuula T. Matintuvan tuotannosta.
Sarjan aloittaa vuonna 1998 Piippo ja mies Marokosta. Seuraavat osat ovat: Piippo ja kuolemantanssi (2000), Piippo ja kotoinen mafia (2001), Piippo ja piiloleikki (2003), Piippo ja kaupan naiset (2004), Piippo ja häpeän kasvot (2005), Piippo ja katala kumppani (2007) ja Piippo ja verhotut totuudet (2008).
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Espoossa kotiin lainattava 3,5":n levykkeitä lukeva korppuasema löytyy Sellon kirjastosta. Myös Malmilta löytyy vastaava lainattava asema. Oodin ja Malminkartanon kirjastoissa on myös levykeasema, joita voi käyttää vain kirjastossa.
Levykeasemat
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan koodin merkitys on seuraava:
72a. Nivus-, reisi-, napa-, vatsakohju (hernia inguinalis, femoralis, umbilicalis, epigastrica).
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan...
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla.
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia.
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Samuli Edelmannilta ei ole saatavilla nuottikirjoja, mutta hänen kappaleitaan löytyy erilaisista kokoelmista. Tein sinulle valmiin haun Joki-kirjastojen verkkokirjastoon hakusanalla Edelmann, Samuli ja rajasin ne nuotteihin. Voit tarkistaa mikä kappale nuotissa on klikkaamalla/näpäyttämällä nuottia ja sitten Sisältö/kappaleet -kohtaa.Mutta jos sinulla on hakusessa tietty kappale, hae verkkokirjastosta kappaleen nimellä (nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, jotta järjestelmä hakee ko. sanoja peräkkäin eikä erikseen). Valitse sivupalkista Aineistotyyppi-kohdasta "nuotti".
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen...
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
