Hei!
Helmetin mukaan kirja olisi toki saatavana Kivenlahden kirjastosta, mutta sivuilla ei valitettavasti kerrota, että Kivenlahden kirjasto on suljettu sisäilmaongelmien takia. Sieltä ei siis pysty tilaamaan mitään. Järjestelmässä on, niin kuin itse totesit, toinenkin kappale. Jonotat siis tätä kappaletta ja saat sen kun edellinen asiakas palauttaa kirjan. Eräpäivä on 9.10., joten toivon mukaan kirja tulisi sinulle jo ensi viikolla. Valitan, että olet joutunut odottamaan.
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon...
Viljalla on laatukriteerit, jotka kohdistuvat mm. myllyihin. Viljaerät tutkitaan laboratoriossa, ja mm. esipuhdistetaan. Epäpuhtauksia erotetaan viljasta esimerkiksi seulomalla. Lisää tietoa Leipätiedotus ry:n sivustolta:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllyn-toiminta.html
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/viljan-laatukriteerit.html
Valtioneuvoston asetuksessa taksinkuljettajien ammattipätevyydestä vuodelta 2009 on on pykälä taksinkuljettajan koulutuksesta. Yhtenä koulutuksen osana oli paikallistuntemus ja sen osoittaminen. Paikallistuntemus osoitettiin kokeella. Tästä voi lukea tarkemmin Finlexin kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090825#Pidp445803440
Varmaankin näin oli jo ennen tätä vuotta. Edelleen taksinkuljettajan koe on suoritettava hyväksytysti ennen ajoluvan saamista. Lisää tietoa Suomen taksiliiton sivuilta:
https://www.taksiliitto.fi/taksinkuljettajaksi/ajolupa/
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat venäjä-ruotsi-sanakirjat:
Bolšoi russko-švedski slovar = Stor rysk-svensk ordbok : okolo 150.000 slov i slovosoštetani / pod redaktsije Karin Davidsson (Moskva, 2006)
Russko-švedski slovar : okolo 50 000 slov = Rysk-svensk ordbok : ca 50 000 ord / pod redaktsiei = redaktör: Carin Davidsson (Moskva, 1998)
Lisäksi on saatavissa joitakin suppeampia kaksisuuntaisia venäjä-ruotsi-sanakirjoja, jotka löydät Helmetistä esimerkiksi hakusanoilla ryska svenska ordböcker.
Teosten ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716
https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
Nimikirjoista ei kovin lähelle ehdottamasi kaltaisia Sharpayta muistuttavia nimiä löydy. Lähimmäs taitaa itse asiassa osua perinteinen Sirpa.
Nimilain mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä. Vierasperäiseksi katsottavaa nimeä ei siis välttämättä maistraatissa lapselle hyväksyttäisi. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti voi pyytää valtioneuvoston asettamalta nimilautakunnalta lausunnon nimen sopivuudesta. Nimi kuitenkin voidaan hyväksyä, vaikka se ei täyttäisi edellä mainittuja vaatimuksia, jos seväestötietojärjestelmän tietojen mukaan on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa...
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä.
Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä:
https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv
https://arhiiv.err.ee/vaata/140250
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve
Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
kyseessä lienee Martti Sirolan Apassit albumi. Kansi väreissä ja sisältö mustavalkoinen.
Alta löytyvän linkin takaa löytyy Ylen juttu tekijästä ja siitä löytyy myöskin Apassit albumin kansikuva.
https://yle.fi/uutiset/3-10023887
