Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
17.5.1944 pudonnut Messerschmitt Me 109 MT-429 ei ole mukana "ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneisiin, kadonneisiin, sotavankeuteen joutuneisiin sekä laskuvarjolla pelastuneisiin" keskittyvässä Hyvösen kirjassa lainkaan: osuman saanutta konetta lentänyt vänrikki Arvi Toukoniitty onnistui laskeutumaan mereen, josta tykkivene Uusimaa poimi hänet elävänä turvaan muutama minuutti pakkolaskun jälkeen. MT-429 mainitaan LeR 3:n sotatoimitappioiden listauksessa Suomen ilmavoimien historian 18. osassa, ja seikkaperäisempi selostus toukokuun 17. päivän tapahtumista sisältyy Tuomo Soirin kirjaan Iskulaivue : Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa.
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Jos tarkoitat vuonna 1991 TV1-kanavalla esitettyä televisiosarjaa, niin ensimmäisen jakson tultua ohjelmistoon 18.10.1991, Helsingin Sanomissa kuvailtiin sen sisältävän toimintaa, jännitystä, juonitteluja, romansseja ja yllätyksiä koko perheelle. Kyseessä oli uusiseelantilainen nuortensarja. Kaunis kaupunkilaistyttö muuttaa Whangaroan kalastuskylään. Pojat keppostelevat ja vähän isommat joutuvat sotaan. Tapahtumat sijoittuvat Pearl Harborin pommitusten aikaan 1941. Whangaroan vesillä havaitaan epäilyttävä outo laiva.
Helsingin Sanomat 18.10.1991
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vaikuttaa siltä, että vaikka Kylie Minoguen versiointi Locomotionista on ilmestynyt vuonna 1988, instrumentaaliversio julkaistiin vasta vuonna 2009 iTunes-palvelussa. iTunesin single sisältää useita eri versioita, joista kaksi - instrumental ja backing track - mainitaan aiemmin julkaisemattomiksi. Tämä versio singlestä on julkaistu vain iTunesin digitaalisena latauksena, joten kirjastojen ei ole mahdollista hankkia sitä kokoelmiinsa.
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat...
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun...
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla...
Libby-sovellutus ei tosiaan kerro laina-aikaa ennen kuin aloitat teoksen lainauksen.
Silloin kirja kertoo laina-aikansa tai mahdollisen jonotusajan (jos se on lainassa toisella)
Hieman hankalaa,. Sivuilla voi kuitenkin peruuttaa takaisinpäin ja jättää teoksen lainaamatta/varaamatta.
Helmetin e-äänikirjojen lainaaika vaihtelee 1-14 vuorokauden välillä eli voit itse päättää Helmet-sivulla, lainaatko kirjan päiväksi vaiko kahdeksi viikoksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
