Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
17.5.1944 pudonnut Messerschmitt Me 109 MT-429 ei ole mukana "ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneisiin, kadonneisiin, sotavankeuteen joutuneisiin sekä laskuvarjolla pelastuneisiin" keskittyvässä Hyvösen kirjassa lainkaan: osuman saanutta konetta lentänyt vänrikki Arvi Toukoniitty onnistui laskeutumaan mereen, josta tykkivene Uusimaa poimi hänet elävänä turvaan muutama minuutti pakkolaskun jälkeen. MT-429 mainitaan LeR 3:n sotatoimitappioiden listauksessa Suomen ilmavoimien historian 18. osassa, ja seikkaperäisempi selostus toukokuun 17. päivän tapahtumista sisältyy Tuomo Soirin kirjaan Iskulaivue : Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa.
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Jos tarkoitat vuonna 1991 TV1-kanavalla esitettyä televisiosarjaa, niin ensimmäisen jakson tultua ohjelmistoon 18.10.1991, Helsingin Sanomissa kuvailtiin sen sisältävän toimintaa, jännitystä, juonitteluja, romansseja ja yllätyksiä koko perheelle. Kyseessä oli uusiseelantilainen nuortensarja. Kaunis kaupunkilaistyttö muuttaa Whangaroan kalastuskylään. Pojat keppostelevat ja vähän isommat joutuvat sotaan. Tapahtumat sijoittuvat Pearl Harborin pommitusten aikaan 1941. Whangaroan vesillä havaitaan epäilyttävä outo laiva.
Helsingin Sanomat 18.10.1991
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vaikuttaa siltä, että vaikka Kylie Minoguen versiointi Locomotionista on ilmestynyt vuonna 1988, instrumentaaliversio julkaistiin vasta vuonna 2009 iTunes-palvelussa. iTunesin single sisältää useita eri versioita, joista kaksi - instrumental ja backing track - mainitaan aiemmin julkaisemattomiksi. Tämä versio singlestä on julkaistu vain iTunesin digitaalisena latauksena, joten kirjastojen ei ole mahdollista hankkia sitä kokoelmiinsa.
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat...
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä.
Tässä koko repliikki:
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin,...
Nuoren Kekkosen kanssa korkeuspissinnässä kilpaili Kalle Kuosmanen. "Kalle-setä" oli yksi Lepikon torpassa asuneista Urhon isän Juho Kekkosen työtovereista. "Kalle-setä oli aivan erityisesti ottanut tehtäväkseen minun opettamiseni elämän suurta ja vaikeaa koulua varten. Hän oli minulle kuin isä ja vanhempi veli." -- "Yksi omalla tavallaan murheellinen tapahtuma on jäänyt minulle mieleen. Meillä oli Kalle-sedän kanssa rituaalina, että joka ilta ennen vuoteeseen menoa kävimme yhdessä pissillä talon seinustalla. Meillä oli joka kerta myös kilpailu siitä, kumpi pissii korkeammalle seinähirsiin. Minä voitin aina ja iloni ynnä ylpeyteni oli suuri. Kerran kävi sitten niin, että Kalle-setä voitti minut korkeuspissinnässä. Purskahdin itkuun...
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'takasilta' tarkoittaa auton taka-akselin suojuskoteloa:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/takasilta?searchMode=all
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Presidenttiehdokkaiden omat vaalivalvojaiset järjestettiin Helsingissä eri paikoissa. Vaalisunnuntaina 28.1.2024 Alexander Stubbin vaalivalvojaiset olivat Pikku-Finlandiassa, Pekka Haaviston Kulttuuritehdas Korjaamolla, Jussi Halla-Ahon Apollo Live Clubilla, Li Andessonin ravintola Butchersissa, Jutta Urpilaisen ravintola Maxinessa, Sari Essayahin Kristillisdemokraattien puoluetoimistolla, Mika Aaltolan ravintola Kappelin kellarissa ja Harry Harkimon hänen kotonaan. Olli Rehnin valvojaisten paikka ei selvinnyt, mutta se näkyy esimerkiksi Iltalehden jutun kuvissa.
Avoin kutsu kaikille esitettiina ainakin Haaviston, Halla-Ahon ja Anderssonin vaalivalvojaisiin eli niihin saattoi osallistua kuka tahansa. Myös Essayahin valvojaisiin...
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Helsingin Sanomat 3.4.1981 sivulla 51 kerrotaan, että mtv1:llä alkaa tänään klo 23.05 uusi amerikkalainen sarjaviihde, Magnum-sarja. Mikael Fränti kirjoitti arvostelun ensimmäisen jakson perusteella.
