Koronavirus ei vaikuta vielä kysymyksiin vastaamiseen. Mikäli kirjaston henkilökuntaa sairastuu paljon tai he eivät muusta syystä ole töissä, vastaamiseen voi tulla vaikutuksia. Jos vastaajien määrä laskee selvästi, voivat vastausajat pidentyä. Itse vastauksen laatimiseen vaaditaan usein kirjallisuuden tutkimista paikan päällä kirjastossa. Mikäli henkilökuntakaan ei enää kirjastoihin pääsisi, tässä tulisi vaikeuksia. Mitään näistä asioista ei voida vielä ennustaa. Kaikki on kiinni siitä, miten epidemia leviää ja millaisia keinoja sen hillitsemiseksi tullaan käyttämään.
Lisäys 7.4.2020: Hyvin valitettavasti monin paikoin kunta on joko lomauttanut tai aikoo lomauttaa kirjaston henkilökunnan verkkopalveluista välittämättä. Mikäli...
Oxford English Dictionary sanoo seuraavaa (s.v. Stonehenge):
The name is a compound of stone and an element of uncertain origin, probably related to hang. It is often taken to be a reflex of Old English hengen (a derivative of the base of hang, probably pronounced with affricate /dʒ/), which denotes various instruments of torture (to which the sufferer is attached); in the context of Stonehenge, this may have referred to a gallows, since some of the stone settings resemble an early medieval gallows (there is also some evidence that Stonehenge may have been used as a place of execution at that period). Alternatively, it has been suggested that the second element reflects a (related) unattested Old English form...
Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjaston kuljetukset on keskeytetty koronavirusepidemian takia.
Mikäli teillä on kysyttävää Kotikirjasto-asioista, henkilökunta neuvoo tarvittaessa puhelimitse arkisin kello 12–15. Puhelinnumero on (09) 3108 5214. Muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan ja lähettää sähköpostia osoitteeseen kotikirjasto@hel.fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Helsingin_kaupunginkirjaston_Kotikirjast(1371)
Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Helmet-kirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on vanhoja Seura-lehden vuosikertoja. 1950-luvulta on vuoden 1953 numerot 1-26:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1092940__Sseura__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
Ainakaan kansikuvana näissä lehdissä ei ole etsimääsi kuvaa. Lehtiä voi tulla selaamaan Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Muita numeroita ja vuosia kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Ilmaus on peräisin sotilasslangista. Kannibalismissa ihminen tai eläin syö oman lajinsa edustajan. Toisessa maailmansodassa armeijassa korjattiin vaurioituneita kulkuneuvoja ottamalla varaosia toisista, yleensä pahemmin vaurioituneista kulkuneuvoista. Samoin pahoja tappioita kärsineitä yksiköitä saatettiin täydentää toisista yksiköistä otetuilla joukoilla. Näin kahdesta epäkuntoisesta tai vajaasta saatiin yksi toimiva tai täysilukuinen. Prosessin saattoi myös nähdä niin, että siinä yksi "haavoittunut" yksilö uhrattiin toisen "ravinnoksi". Siksi alettiin puhua kannibalismista, kun vaikka lentokoneeseen saatiin kaivattu uusi siipi samanmallisen lentokoneen hylystä. Ilmaisu levisi sodan jälkeen yleiseen käyttöön. Vähitellen se...
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen...
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Toinen kirja Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjassa on Tarzanin paluu (1922).
Sarjan kirjojen järjestyksen voit tarkistaa mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan.
Lähde:
Lasten ja nuruoten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain, 2019)
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Artikkelissa varmaankin viitataan Berkleyn yliopiston matematiikkojen laskelmiin, että joissakin Mustissa aukoissa niihin joutunut voisi selviytyä, mutta hänen menneisyytensä tapahtumat häviäisivät ja hänellä voisi olla loputon määrä tulevaisuuksia. https://news.berkeley.edu/2018/02/20/some-black-holes-erase-your-past/ Artikkelissa ei siis viitata olemassaoloon tai muistiin, vaan menneisyyden ja tulevaisuuden determitismin katoamiseen. Menneet syyt eivät enää määrittäisi tulevaisuuden seurauksia.
Leena Tähtisen mielenkiintoinen artikkeli tiedelehdessä kuvaa tällaista mustaan aukkoon syöksymistä. Katsojan milestä aukkoon syöksyjä ei koskaan putoa ja syöksyjän mielestä aikaa kuluu vain hetkinen. Aika siis ikään kuin...
Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192).
Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi...
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Ihan uutta selvitystä ei löytynyt, mutta viisi vuotta vanhan vertailun on julkaissut mtv-uutiset (22.5.2016):
Jäätelöaltaan vähäkalorisimmat herkut – kevyin tuote vain 26 kilokaloria! - MTVuutiset.fi
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
