Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Matti Paalosmaa näyttää poistuneen julkisuudesta täydellisesti viimeistään 2000-luvun alussa. Myöskään tietoja mahdollisesta kuolemasta ei löytynyt. Paalosmaa lienee jo sen verran iäkäs, että viettänee eläkepäiviään.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samu on Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty". Lisätietoja löytyy Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja.
Pölypunkki on hämähäkkieläin, joka lisääntyy lämpimässä ja kosteassa. Sitä on eniten vuodevaatteissa, kokolattiamatoissa ja pehmustetuissa huonekaluissa. Pölypunkit käyttävät ruoakseen ihmishilsettä ja myös sienirihmastoa. Nykyään ne ovat lähes hävinneet Suomesta, koska ne eivät viihdy kuivassa sisäilmassa eivätkä keinokuituisissa vuodevaatteissa.
Tässä linkki Terveyskirjaston punkkitietoon http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00… sekä Marttaliiton punkkeisivuille
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/pyykki/pese_oikein/polypunkit_pois/
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Nimelle ei löydy muuta alkuperää kuin kaupungin nimi (http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=siena&submit=Go). Nimipäivää ei lähteistämme löydy, yhtenä historiallisesti perusteltuna vaihtoehtona sitä valittaessa voisi esim. olla kaupungin suojeluspyhimyksen Sienan Katariinan muistopäivä 29.4.
http://www.heiligenlexikon.de/BiographienK/Katharina_von_Siena.htm
http://www.newadvent.org/cathen/03447a.htm
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
Asuntokaupan kauppakirjaan tarvittavia pohjia myydään kirjakaupoissa.
Lakimiesliiton julkaisemassa Asiakirjamalleja -oppaasta löytyy malleja valmiista kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppakirjasta ja Leena Linnainmaan ja Marianne Palon Asunnonhankintaoppaassa (2000) on tyhjiä pohjia esitetty liitteenä, mutta ne eivät ole kopioitavissa.
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä.
Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007)
Kotimaisten kielten keskus...
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
Lisää tietoa kirjastokortista ja tunnusluvusta Vaski-kirjastojen sivuilla osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Tuntomerkkien mukaan kyseessä lienee ruotsalainen kupariäyri. Ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, josta kupari oli peräisin; nuolista muodostui tätä kautta kuparirahan symboli. OR on varmaankin ÖR eli äyri. SM tulee sanasta silvermynt, mikä merkitsee että raha on lyöty vastaamaan hopearahakantaa.
Kolikon arvoa on mahdotonta sanoa, koska siihen vaikuttaa kunto ja lyöntivuosi. Arvoa ja tarkempia lisätietoja kannattaa kysellä rahaliikkeistä tai Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä: http://www.snynumis.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Pukukoodeista löytyy suomeksi internetistä melko paljonkin linkkejä ja englanniksi vielä huomattavasti enemmän, mutta tässä esimerkiksi muutama suomenkielinen:
- http://www.amke.fi/www/fi/liitetiedostot/2013/DRESSCODE.pdf
- http://villisilkki.blogspot.fi/p/pukukoodi.html
- http://pukeutumisopas.wordpress.com/tilaisuuden-aika-ja-puku/
- http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2011/01/pukukoodit/
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
