En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä.
Puutarhamansikka on Amerikasta kotoisin olevan virginianmansikan (Fragaria virginiana) ja chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) risteytys. Sitä voi Suomessakin tavata luonnosta villiytyneenä, mutta sen alkuperä on aina tarhassa. Hoidettujen tarhojen ulkopuolella sen marjojen koko pienenee.
Ennen nykyistä puutarhamansikkaa Suomessa on viljelty eurooppalaista alkuperää olevaa ukkomansikkaa (Fragaria moschata), jota sitäkin voi edelleen tavata luonnosta vanhojen puutarhojen liepeiltä.
Pienimarjainen ahomansikka (Fragaria vesca) on Suomessa luonnonvarainen laji.
Lähteet:
Luontoportti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka, https://luontoportti.com/t/1198/ukkomansikka
Suomen...
Homoseksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden joukosta esimerkiksi seuraavat teokset saattaisivat tarjota jonkinlaista valaistusta asiaan:Melanko, Valdemar, Puistohomot : raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuuristaSateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa
Hei,esimerkiksi suomalainen Bookcover-firma tarjoaa toivomaasi palvelua omakustannekirjoista. Lisäksi heiltä voi ostaa palvelut myös tekstin oikolukuun, kustannustoimitukseen, sivuntaittoon ja kannen suunnitteluun. Tässä linkki suora linkki firman sivuille: Bookcover omakustannekirjatJos haluat katsella muita palveluntarjoajia, voit hakea hakupalvelusta (esimerkiksi Google) hakusanoilla "omakustannekirja hinta".
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä...
Satu on Sakari Topeliuksen ”Uskollinen Musti”, joka löytyy useista vanhoista aapisista, esimerkiksi:
Aarni Penttilä: Aapiskukko ja
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja : Herm. Niemen aapisen mukaan.
Vanhoja aapisia voi katsella kansalliskirjaston nettisivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä tarinat Uskollisesta Mustista Kansalliskirjaston sivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=uskollinen%20musti&colle…
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Iso osa kysymyksistä julkaistaan myös verkkosivustolla. Mutta toisinaan joudumme rajaamaan osan kysymyksistä pois julkiselta puolelta ja lähetämme vastauksen vain sähköpostitse kysyjälle. Yleisin syy tälle on se, että kysymys on henkilökohtainen ja liittyy esimerkiksi kysyjän kirjastokorttiin tai muihin henkilökohtaisiin kirjastoasiointiin liittyviin asioihin. Julkaisemme etupäässä tietopalveluvastauksia, joiden sisällöstä voisi olla hyötyä ja iloa palvelun vakiokäyttäjille ja satunnaisille verkossa surffaileville tiedon etsijöille. Palvelun periaatteet, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Tarkoittanet Salla Simukan teosta Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita (Tammi, 2018).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on noin 90 nidettä, joista hyllyssä (lainattavissa) näyttäisi tällä hetkellä olevan vain yksi.
Voit tehdä kirjasta varauksen omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit tehdä varauksen itse kirjautumalla omiin tietoihisi. Voit myös soittaa johonkin Helmet-kirjastojen toimipisteistä ja pyytää virkailijaa tekemään varauksen puolestasi. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Salla Simukan Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita Helmetissä
https...
Tässä ainakin muutama romaani, joissa peruna on jossain roolissa:
Tuula Salmela: Lampi : rikosromaani (2014)
Jarmo Stoor: Maailmanparantaja Kuikkanen (2005)
Ruumiittomat : Suomalaisia aavenovelleja (2014, novelli Kari Välimäki: Uudet perunat)
Risto Rantanen: Humpukan perunamuusi (2021)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja -sarja (esim. Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä)
Perunaa käsitteleviä romaaneja on todennäköisesti enemmänkin, mutta perunaa ei ole välttämättä löydy teoksen asiasanoista eli aiheista. Lisäksi vanhemmasta kirjallisuudesta puuttuu asiasanat kokonaan.
Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän:
artisti
(viihde)taiteilija.
Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa:
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’.
Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.
Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella.
Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin:
viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti.
Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.
Viihde taas...
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Aila Meriluodon suomennos William Wordsworthin runosta Daffodils (1804) sisältyy teokseen Elisabeth Holden: Luontopäiväkirja 1905 (suom. Ritva Leppänen ja Aila Meriluoto, Otava, 1989) , s. 42.
Myös Aale Tynni on suomentanut tämän runon. Tynnin suomennos on luettavissa mm. teoksesta William Wordsworth: Runoja (1949).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aloitteleville muusikoille on monenlaisia oppaita kirjastojen kokoelmissa. Tässä muutama suomenkielinen kirja, joihin kannattaa tutustua.
Artist ABC : avaa ikkunoita musiikin maailmaan / kirjoittajat Paulina Ahokas ym. T2 Promotions, 2004.
Karhumaa, Mika: Musiikki liiketoimintana. / Mika Karhumaa, Ida Lehtman, Jone Nikula. Teos, 2010.
Pokkinen, Lottaliina: Muusikon sopimusopas : tietokirja muusikoille, laulajille, artisteille ja alasta haaveileville. Tietosanoma, 2020.
Lisäksi aiheesta on tehty opinnäytetöitä, joita voi lukea PDF-tiedostona verkosta. Tässä yksi ehdotus luettavaksi:
Koivulahti, Samuli: Biisit rahaksi : laulaja-lauluntekijän lyhyt oppimäärä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091114167
