Kyseessä voisi olla Maria Kupiaksen (oik. Annina Holmberg) Operaatio-hevoskirjasarjan ensimmäinen osa, Operaatio Aquamarina (WSOY 2001). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au959b31bd-3846-4a79-8348-a….
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Muutama selkokirja löytyy aiheesta.
Haaveita ja haluja. Selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta. Kirjoittanut Satu Hyttinen.
Niinan juhlapäivä ja muita tarinoita. Kirjoittanut Sirpa Palokari.
Seksistä selkoa. Kirjoittanut Tittamari Marttinen.
Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kirjoittanut Pertti Rajala.
Avioliittotesti. Kirjoittanut Veera Nieminen. Tämä on romanttinen hyvänmielen kirja siitä millaista parisuhde voisi olla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (s. 1435) kertoo, että vaivata-sana on johdos sanasta "vaiva", joka taas on vanha germaaninen lainasana. Sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä. Sanan germaaninen alkumuoto waiwan on syntynyt tuskaa ilmaisevasta wai-tyypisestä huudahduksesta. Suomen kirjakielessä sanat "vaiva" ja "vaivata" ovat esiintyneet jo Agricolan-aikaisista kirjoituksista alkaen.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan (s. 72) alustaa-sana on johdos sanoista ala ja alus. Alustaa-sanan merkityksiä ovat perustaa, panna alulle, aloittaa, sekoittaa taikinanjuuri, vatvoa taikinaa. Alustaa-sana on ilmestynyt ensimmäistä kertaa Agrigolan-aikaisissa teksteissä. Se, mistä Agricola on...
Valitettavasti piispan nimeä ei ole tiedossa. Ihan varmaksi ei edes tiedetä, oliko kyse piispasta vaiko jonkun isännän pilkkanimestä. Espoon kotikaupunkipolut sivustolla kerrotaan näin:"Lähiseudun piispa-aiheiset nimet viittaavat muinaiseen Biskopsbyn kylään. 1600-luvun asiakirjoista tunnetaan myös kylän tai talon nimi Biskopsböle. Nimellä olisi voitu kutsua piispan omistuksessa ollutta tilaa. Biskopsby joka tapauksessa sulautui Mattbyhyn jo satoja vuosia sitten." Espoo.fi
Espoon nimistö sivut kertovat Matinkylän kohdalla: Vain yhden talon käsittänyt Biskopsbyn kylä sulautui jo kauan sitten Mattbyhyn. Nimen tausta on hämärän peitossa. Oliko kyseessä ehkä piispantila vai kutsuttiinko isäntää lisänimellä Biskop?" Espoo.fi
Lisää...
Laulu "Lapsuuden vala", joka on Saukin suomeksi sanoittama ja Tapani Kansan esittämä versio Benito de Jesúsin sävellyksestä "Nuestro juramento", on julkaistu ainoastaan vinyylisinglenä sekä LP-levyillä Tapani Kansa ja 16 iskelmää 1. CD-muodossa laulua ei ole saatavilla.
Laulu on kyllä kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,...
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Runo on Claes Anderssonin Andersson pitää helvetinmoista meteliä.
Se löytyy ainakin kokoelmasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993 / Andersson, Claes ; Saaritsa, Pentti, WSOY 1996.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Olen yrittänyt vertailla kolmea eri versiota Hanna-teoksesta. Kokonaan en kuitenkaan tekstejä lukenut. Minun täytyy sanoa, että en löytänyt teksteistä eroja. Voitko laittaa tarkemmat painokset ja kohdat, joissa erot löytyvät.
Minä katsoin seuraavat teokset:
Minna Canth : Kootut teokset I. Helsingissä, Kustannusyhtiö Otava, 1925
Minna Canth 1. Kodin suuret klassikot. Weilin & Göös, 1990
Minna Canth : Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo, Hanna .... Gummerus, 2007
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Kirjaston käytössä oleva MOT Kielipalvelu antaa sanalle munkkipossu käännöksen square-shaped doughnut (Am donut) filled with jamIltasanomat / Menaiset kertoo lörtsyn osalta seuraavaa: ”Tätä perinteistä savonlinnalaista herkkua ei juuri Suomen ulkopuolella tarjoilla, joten ei siis ole ihme, että muissa kielissä tätä ruokalajia kuvaava sana loistaa poissaolollaan. Jonkinlainen korvaava, joskin ontuva sana lörtsylle voisi olla ”sloppy meat pie”. Lörtsy kuuluukin niihin sanoihin, jotka vain kyseiseen tuotteeseen tutustunut voi ymmärtää.”https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009220390.htmlMot Kielipalvelu antaa termille litteä lihapiirakka käännöksen flat meat pie.
Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee...
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo seuraavaa:"Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa.Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä."Sinulle lähetetään kirje, kun ajokorttisi voimassaoloaika on loppumassa.Ks. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ajokortin-voimassaolo
En onnistunut löytämään kirjastomme aineistotietokannasta oikein mitään sopivaa, eli teos on ehkä ainakin jollakin muulla nimellä. Kate Atkinsonilta on julkaistu suomeksi romaani nimeltään 'Ihan tavallisena päivänä', joka sekin on hieno teos, eräänlainen dekkari, mutta keskittyy enemmän etsimäsi teeman kääntöpuoleen, eli minä tahansa tavallisena päivänä voi tapahtua ihan mitä tahansa hirvittävää, joka muuttaa kaiken. Atkinsonin teos on myös julkaistu suomeksi vasta vuonna 2011, joten se ei voi olla etsimäsi kirja. Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme sinulle jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai...
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta näyttäisi löytyvän asiasanalla ADHD vain muutama suomenkielinen aikuisille suunnattu sarjakuva ja yksi romaani:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage…Nuorille ja lapsille näyttää löytyvän useampia suomenkielisiä romaaneja aiheesta. Eli kovinkaan paljon aiheesta ei tosiaan ole suomeksi kirjoitettu! Tässäpä olisikin tärkeä aihe jollekin kirjailijalle tartuttavaksi.
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
