Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
Regine Deforgesin kirjasarjassa Sininen polkupyörä (La bicyclette bleue) on kaiken kaikkiaan kymmenen osaa, joista on suomennettu vain
viisi ensimmäistä.
Seuraavien osien suomennosaikeista ei löydy tietoa.
Sininen polkupyörä -sarjan viisi ensimmäistä suomennosta on kustantanut Gummerus Kustannus. Sinun kannattaa kääntyä kustantajan puoleen ja toivoa jatko-osien suomentamista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175999478276
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka...
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Oikeudesta saada perintö säädetään perintökaaressa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
Parantolaelämää toim. Nenola Aili
Keuhkovammaliitto r.y. 1986
Olisikohan tämä etsimäsi kirja? Kirja on koottu parantolaperinteen keruukilpailun tuloksista. Aineistoa säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
Muita parantoloita koskevia kirjoja:
Kirjassa Tuberkuloosipiirien liitto 1933-1983 / Sirkka Törrönen on Parantola- ja huoltotoimistoluettelot, jossa aika lailla paljon tietoja parantoloista.
Olli Säynäjäkankaan kirjassa Keuhkosairaaloiden uusi historia on joistain parantoloista muutamien sivujen historiikkejä.
Elämä voittaa: Puoli vuosisataa työtä keuhkovammaisten hyväksi / Reijo Ahtokari.
Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Englanninkielisen novellin nimen perusteella etsin alkuperäisen nimen: Происшествие. Hakupalvelu Finna.fi:stä sain tulokseksi kaksi e-artikkelia. Toinen novellin käännös v. 1904 on nimeltään Tapahtuma metsässä ja toinen v. 1905 on nimeltään Sattuma. Novellit on julkaistu sanomalehdissä eikä niitä ole painettuna. Muita käännöksiä en löytänyt.
Kahdesta alimmaisesta linkistä näet Wartburgin värikarttoja useilta eri vuosilta. Niissä on värivaihtoehtona mm. Zitrusgelb ja Caprigrün. En löytänyt kuitenkaan tilastoa, jossa kerrottaisiin Wartburgien myyntimääriä värien mukaan. Voit koittaa tiedustella asiaa osoitteista: https://warreteam.com/, https://wp.ifaclub.co.uk/ tai https://www.facebook.com/wartburgclubnederland/https://www.uniquecarsandparts.com.au/paint_color_reference_wartburghttps://hdpaintcode.com/wartburrg/
Hei,esimerkiksi suomalainen Bookcover-firma tarjoaa toivomaasi palvelua omakustannekirjoista. Lisäksi heiltä voi ostaa palvelut myös tekstin oikolukuun, kustannustoimitukseen, sivuntaittoon ja kannen suunnitteluun. Tässä linkki suora linkki firman sivuille: Bookcover omakustannekirjatJos haluat katsella muita palveluntarjoajia, voit hakea hakupalvelusta (esimerkiksi Google) hakusanoilla "omakustannekirja hinta".
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Saippualla on tarkoitus pestä ihoa (tai joskus tekstiilejä), shampoolla taas päänahkaa ja hiuspohjaa. Ihmisen kehon kemiallinen koostumus vaihtelee ihotyypin ja hiusten rasvoittuvuuden ja lukemattomien muiden seikkojen mukaan, jolloin tarvitaan monipuolisesti erilaisia pesuvalmisteita.2in1 ja 3in1 -termit viittaavat pesuvalmisteen monikäyttöisyyteen, se voi tuotteesta riippuen tarkoittaa sitä, että valmisteessa on sekä saippua- että shampoo-ominaisuudet, shampoo ja hoitoaine yhdessä paketissa, tai kaikki kolme eli saippua, shampoo ja hoitoaine.Lisää tietoa aiheesta löytyy seuraavista linkeistä, sillä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on ennenkin kysytty aihepiiristä: https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-shampoolla-pesta-koko-vartalon?...
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Vuodesta 2007 kysymykset ja vastaukset löytyvät tästä osoitteesta: https://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/aikaisempien-vuosien-valintakokeitaVanhempia on vaikea löytää. Esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta löytyy teos Lääketieteen alan opiskelijavalinta 1999 : tehtävät. Sama teos löytyy myös vuodelta 2000.Valmennuskursseja järjestävät yritykset ovat julkaisseet valintakoetehtäviä kirjoina, mutta kirjoja ei tunnu löytyvän minkään kirjaston kokoelmatietokannasta. Voit tiedustella, olisiko niitä Turun yliopiston kirjaston pienpainatekokoelmassa. Esimerkiksi Valmennuskeskukselta on tullut kirja Lääketiede: Vanhat valintakokeet.
Kovin montaa suomenkielistä teosta en onnistunut kuningas Kaarle XI:stä löytämään, mutta tällaiset on ainakin kirjoitettu: Finne, Jalmari: Lapsikuningas ja hänen soturinsa (Tiberius kirjat, 2019) romaaniKeskisarja, Teemu: Murhanenkeli: suuren Pohjan sodan ihmisten historia (2019) tietokirja, jossa myös Kaarle XI:stäTeosten saatavuustiedot voit tarkistaa Keski-kirjastojen aineistohausta: Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna
