Juuri tuollaista näytelmää en saanut jäljitettyä, mutta voisikohan kyseessä olla Aimo Vuorisen kirjoittama, Sakari Jurkan esittämä monologinäytelmä "Veteraani" (lähetetty 11.4.1993, Yle TV2), jossa mies pohtii elämänsä kulkua muistellen muun muassa sotaa ja sotatoveriaan Raatikaista?
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta voi selailla elokuvia ja tv-tuotantoja, joissa Sakari Jurkka on esiintynyt
(http://www.elonet.fi/fi/henkilo/117528). Lista ei kuitenkaan ole täysin kattava.
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
En tiedä, mistä kiikastaa. Pitäisi kyllä toimia, kun asiakkaalla on helmet-kortti. Kannattaa kysyä asiaa oheisista sähköpostiosoitteista, valinta riippuu siitä, millä ohjelmalla luette Ellibs: tuki@ellibs.com tai käytä Ellibs-kirjaston Anna palautetta -lomaketta.
OverDrive: helmet.overdrive.tuki@hel.fi. Sieltä löytyy tällaisiin ongelmiin asiantuntemus.
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti...
Musiikkikasvatuksen ja musiikkipedagogin opintojen valintaperusteet ja hakukelpoisuusvaatimukset löytyvät opintopolku.fi-sivulta ja myös oppilaitoksen omilta sivuilta. Vaattimukset vaihtelevat oppilaitoksittain, alla Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston vaatimukset. Ainakin Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen ohjeissa sanotaan, että esitettävän soitto- tai laulunäytteen on oltava vaativuudeltaan musiikkioppilaitosten perustaso 3:n mukainen kappale (ulkoa tai nuoteista lukemalla).
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.20799364185
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.99682088101
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyin asiaa tämän gradun osalta Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta ja tämä gradu on sellainen, että se pitää pyytää siellä luettavaksi ja siitä ei edes saa kopioita. Osan saa kyllä meille lukusalikäyttöön.
Kyseinen kohtaus on professori Isak Bergin painajaisesta Ingmar Bergmanin elokuvassa Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144391
http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/Item/?type=film&itemid=4549#plot-summary
Ylen arkistomyynnistä voi tilata Ylen tuottamasta ja omistamasta aineistosta tallenteita yksityis- ja ammattikäyttöön.
Lisää tilauksista ja esimerkiksi tallenteiden hinnoista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/...
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
Nimenmuutoksia hoitaa digi- ja väestötietovirasto: https://dvv.fi/nimiasiat
Uuden henkilöllisyyskortin voi hakea poliisilta: https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen
Pankki- ym. korttien suhteen kannattaa odottaa, että uudet nimitiedot ovat päivittyneet maistraattiin. Tämän jälkeen uutta korttia voi hakea kustakin palvelusta erikseen.
Kirjastokorttia ei tarvitse uusia nimenvaihdoksen myötä, mutta käy uuden henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokortin kanssa kirjaston asiakaspalvelussa, niin tiedot päivitetään oikeiksi.
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut...
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
