Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
2000-luvun alku ja keskiyö johdattelevat ajattelemaan kuuden ruotsalaiskertojan suomennettua tarinakokoelmaa Keskiyön kummitusjuttuja. Kysymyksessä kuvaillun novellin tuntomerkit sopivat hyvin esimerkiksi kirjan aloittavaan Ewa Christina Johanssonin kertomukseen Keinutuoli.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
Suomi.fi -sivuston https://www.suomi.fi/etusivu/ mukaan uskotulle miehelle ei ole asetettu erityisiä pätevyys- tai jäävyysvaatimuksia. "Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat ns. kaksi uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia." https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/… .
https://perukirjanetissa.fi/uskotun-miehen-esteellisyys-perunkirjoituks…
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Lause taitaakin olla Karl Marxin kirjoituksesta "Juutalaiskysymyksestä", joka on julkaistu alunperin aikakauslehdessä "Deutsch-Französische Jahrbücher" vuonna 1844.
Antero Tiusanen on kääntänyt lauseen seuraavasti: "Raha on ihmisen työn ja olemassaolon ihmisestä vieraantunut olemus, ja tämä vieras olemus hallitsee häntä ja hän rukoilee sitä".
"Juutalaiskysymyksestä" löytyy teoksesta Karl Marx - Friedrich Engels: "Valitut teokset 6 osaa - Osa 1":
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1397810~S12*fin
Sama teksti löytyy suomeksi myös verkosta osoitteesta:
https://marxists.catbull.com/suomi/marx-engels/1843/juutalaiskysymykses…
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Esimerkiksi nämä voisivat olla sopivia:
Katie Daynes: Titta in i kroppen -hauska luukkukirja
Steve Parker: En resa genom kroppen - hyvin selkeät kuvat
Richard Walker: Ihminen - matka ihmiskehoon -tarkoitettu ehkä vähän vanhemmille, mutta tässä on upeat valokuvamaiset kuvat suolistosta, aivoista jne.
Alex Firth: 100 asiaa ihmiskehosta / 100 fantastiska fakta om människokroppen
Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Noutokirjasto ei vaikuta varauksen saantiin.
Huom: Viimeisten kuukausien aikana kirjastojärjestelmässä on ollut teknisiä ongelmia palautusautomaateilla palautettaessa. Vaikutus on kohdistunut varattuun aineistoon. Vian selvittäminen on työn alla.
Francis Goyan Nostalgia - kappaleen nuotit (sovitettu sekä kitaralle että pianolle) löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta, jota on vielä saatavana ainakin joistakin maakuntakirjastoista
Tapani Kansan parhaat
Fazer, [1977]
