Maalaisliiton Eino Aaltio toimi kansanedustajana 01.02.1929 - 31.07.1929, hänet valittiin Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Eduskunnan kansanedustajatietokannan mukaan häntä ei ole tuomittu maanpetoksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910218.aspx
Lisätietoja Aaltiosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Aaltio
https://www.liuha.fi/keslem/?p=432
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet....
Käytin Finna-hakukonetta, Googlea, sekä kansallisbibliografia Fennicaa, ja löysin ainoastaan yhden hänen kirjoittamansa suomennetun tekstin; kyseessä on Tähtivaeltajan numerossa 1997/16 julkaistu novelli "Soveliasta rakkautta" (alunperin "Appropriate Love", 1991). Eganin romaanituotanto vaikuttaa siis olevan tällä hetkellä kokonaisuudessaan suomentamatta.
Elokuvan Elämä on juhla (Et la fête continue! 2023) ohjaaja Robert Guédiguian on myös elokuvan käsikirjoittaja yhdessä Serge Vallettin kanssa. Marseilleen sijoittuvan elokuvan avaa tosielämässä 5.11.2018 tapahtunut kahden kaupungin keskustassa olevan rapistuneen kerrostalon romahdus, joka kosketti laajasti kaupunkilaisia. Kahdeksan ihmistä kuoli. Työväenluokkaisessa elokuvassa sairaanhoitaja Rose pyrkii toteuttamaan unelmiaan paikallispolitiikassa ja henkilökohtaisessa elämässään.IMDb https://www.imdb.com/title/tt28182919/
Radiomafiassa 11.9.1996 esitetyn hupailun Että numerot muuttuvat voi lukea Alivaltiosihteerin radiotuotantoa kartoittavan teossarjan niteestä Huippuvirallinen kirja. Lukiessa on kuitenkin syytä pitää mielessä Alivaltiosihteerin Virallisesta kirjasta löytyvä ohje: "Näitä tekstejä ei siis ole alunperin kirjoitettu luettavaksi vaan radiosta kuunneltaviksi. Kotioloissa tämä kirja toimiikin parhaiten kovaan ääneen luettuna selkeästi artikuloiden."
Veden alla oleminen ei vastaa avaruudessa olemista, eikä vedenalainen ympäristö ole verrattavissa avaruuden tyhjiöön. Avaruudessa tyhjiö tarkoittaa lähes täydellistä ilman ja paineen puutetta. Veden alla sen sijaan paine kasvaa syvemmälle mentäessä.Astronautit pystyvät kuitenkin simuloimaan avaruuden painottomuutta veden alla painottomuuslaboratorioissa. Neutraalipainoharjoittelu auttaa astronautteja kehittämään taitoja, kuten työkalujen käyttöä ja liikkumista avaruuspukujen kanssa.Astronauttien harjoittelusta painottomuuslaboratoriossa voi lukea lisää mm. ESA:n sivuilta: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/A…
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Hei!
Löysin vain kaksi kirjaa.
Toinen on Kansallisgallerian kirjastossa, joka avautuu remontin jälkeen keväällä 22.
kts linkin vasen reuna: kysymyksiä tai palautetta aineistosta, klikkaa sitä kohtaa
https://finna.fi/Record/kirjava.41515442325164374141414148413d3d
Toista kirjaa saa kaukolainaamalla ilmaiseksi Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta
https://finna.fi/Record/vaari.459939
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Loecsenin sivuilla on alkeiskurssi noin kahdestakymmenestä eri kielestä, myös koreasta https://www.loecsen.com/fi/opi-korean-kieli
DigiCampuksen kursseilla voi opiskella koreaa: https://digicampus.fi/course/index.php?categoryid=35
Englanninkielinen, alkeista lähtevä kurssi:
http://www.langintro.com/kintro/
Duolingo on kieltenoppimissovellus, jolla voi harjoitella reilua 30 eri kieltä, myös koreaa. Appi ei kuitenkaan osaa suomea, joten kieliä pitää treenata muiden kielten, esimerkiksi englannin avulla.
Kielten opiskelussa tärkeitä ovat tietysti myös erilaiset sanakirjat ja sanastot. RedFox on monikielinen sanakirja, joka kääntää 41 kielelle ja sisältää sekä yleiskielen että erikoisalojen sanastoa.
Kysymykseen on vastannut Eläinmuseon intendentti Voitto Haukisalmi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä 2.2.2013. Lyhyesti ilmaistuna: Jäniksellä on pitkät korvat, jotta se kuulisi paremmin lähestyvän pedon ja ehtisi ajoissa pakenemaan.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.2.2013
Suomen kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielellä on laissa säädetty asema (kielilaki 1086/2003). Myös viittomakielelle ja suomen romanikielelle on säädetty kielellisiä oikeuksia. Suomen tataari ei ole tunnustettu vähemmistökieli.
Kielilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Töölön ja Itäkeskuksen kirjaston "[a]sianajajapäivystyksessä saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
Kysy kirjastonhoitajalta- palvelussa on vastattu muistiriimejä koskevaan kysymykseen joitakin vuosia sitten, ja vastauksesta löytyy loru Suomen rannikkokaupungeista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kirjastoista-runoja-jotka-muista…
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. A-alkuisia sarjanumeroita ei kuitenkaan luettelossa ole, joten kannattaa tarkistaa vielä numero uudelleen, olisiko siinä jokin toinen kirjain A:n kanssa.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
Kappaleesta "Beautiful in the Rain" tai sen suomennoksesta "Kolmatta linjaa takaisin" löytyy nuotteja useista nuottikirjoista. Näihin kuuluvat Suuri toivelaulukirja 6, Suuri pop-toivelaulukirja 5 ja Suuri iskelmätoivelaulukirja.
Tästä näet kyseiset nuottikirjat ja niiden saatavuuden alueesi kirjastoissa.
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
