2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan...
Vuodenaikoja toivotaan Tuula Kallioniemen Vuodenaikalorussa, joka sisältyy Kallioniemen ja Sinikka Raikusen kirjaan Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka. Sen lisäksi runo on mukana esimerkiksi kokoomateoksen Satusaari osassa Lumottu metsä.
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan...
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Finna-haulla selvisi, että Kirjautumalla HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun vuosien 1940-2021 digitoidut numerot käytettävissä. Linkki hakutulokseen.HAKA-tunnuksen saavat tiettyihin organisaatioihin kuuluvat esim. yliopisto-opiskelijat tai kansalliskirjaston työntekijät.
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei...
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Hei,
Tuotannonohjausta käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kirjastosta. Kirjasto on kaikille avoin, ja lainaamiseen tarvitaan HAMKin oma kirjastokortti.
Oheisessa linkissä on kirjaston ohjeita:
http://www.hamk.fi/kirjasto/kirjaston-kayttosaannot/Sivut/default.aspx
Tästä linkistä pääset suoraan HAMKin aineistohakuun:
https://hamk.finna.fi/
Hei!
Lukuhöperön kansilehti sekä tarina löytyvät molemmat Keski-kirjastojen Lukuhöperö-sivuilta (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuhopero) otsikon Ohje eskarille ja kunniakirjat alta.
Iloa projektiin!
Kirja löytyy esim. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Jos haluat noutaa kirjan Kiimingistä, tee kaukolainapyyntö lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro.
Sakari Topeluksella on satu nimeltä Koivu ja tähti, joka päättyy tuohon tähden löytymiseen tietyn koivun latvasta.
Satu löytyy useista Topeliuksen satukokoelmista lähimmästä kirjastostasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Mikäli et ole antanut kirjastolle sähköpostiosoitettasi eikä postivalintasi ole sähköposti, varausilmoitus tulee automaattisesti kirjepostina. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit itse muuttaa postivalinnan sähköpostiksi ja samalla ilmoittaa voimassa olevan sähköpostiosoitteesi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla omiin tietoihisi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
