Kyseinen Lauri Pohjanpään runo on nimeltään Muurahaisen neuvo. Runo sisältyy kokoelmaan Metsän satuja (1924). Kyseisen kokoelman lisäksi runo on luettavissa esimerkiksi Lauri Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helen Anhava, WSOY).
Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Effi(e)-nimi on parhaiten selitettävissä hellittelynimeksi. Sille voidaan osoittaa useitakin alkuperiä: 1)kreikan Eufemia ’hyvämaineinen’, nimipäivä meikäläisissä kalentereissa v. 1705-1907 syyskuun 16. päivä noin vuonna 304 kuolleen marttyyrin muistoksi, 2)muinaissaksan Elfriede/Elfrida, myöhemmin muodossa Frida, jolla on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä joulukuun 29. päivä. Meillä Frida on tulkittu ’rauhaa’ tarkoittavaksi (minkä vuoksi Rauhan nimipäivä on samalla päivällä), Muinaisskandinaviassa se tarkoitti kuitenkin ’kaunista’. Saksaan nimi Elfriede lienee tullut muisnaisenglannista, jossa sille on esitetty merkitys ’keijuvoima’. KIRJALLISUUTTA: ///Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ///, /// Duden, das...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa viitataan Vilhard-nimen kohdalla nimiin Villehad, Villehard ja Villehart. Suomen almanakassa nimi on ollut aiemmin 8.11. eri kirjoitusasuissa. (Ks. esim. almanakka-arkistosta vuoden 1907 almanakan marraskuun 8. päivä osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi .) Kirjoittajan mukaan päivä viittaa englantilaiseen Willehad-nimiseen benediktiinimunkkiin (k. noin 790). Lempiäisen mukaan muinaissaksan willio into, halu + hadu, taistelu muodostavat merkityksen innokas taistelija. Joidenkin muiden etunimikirjojen mukaan nimen pohjana on innokasta taistelijaa tai riitelijää merkitsevä sana.
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Kysymyseesi ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tavat ovat muuttuneet aika tavalla viime vuosikymmeninä, eikä etikettiä noudateta enää niin kirjaimellisesti kuin ennen.
Jos tilaisuus on muodollinen, tulisi isäntäväen esitellä sinut muille vieraille. Yleensä suomalaisissa perhejuhlissa ei kuitenkaan vaadita etiketin kaikkia koukeroita, vaan voit esitellä itsesi muille vieraille kuten haluat, älä kuitenkaan kättele ruokailevia vieraita. Heille voit esittäytyä ruokailun jälkeenkin.
Ehkäpä ensi kerralla voit piipahtaa keittiöstä salin puolelle valmistelujen lomassa ja esitellä itsesi heille, jotka ovat sillä välin juhlaan saapuneet. Jos sinua ujostuttaa, pyydä isäntäväkeä esittelemään sinut muille.
Lisää vinkkejä voit lukea mm. seuraavista...
Tarinassa keskeiset nurmijärveläiset rakennukset on myöhemmin purettu. Niistä ainoastaan kirkko, Kansakoulu (nyk. Kivenpuiston koulu) ja Vallinkosken kauppa on olemassa, viimeksi mainittu tosin laajennettuna.
Lähde: Suomen kansallisfimografian työryhmä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Tenho-tietokanta.
Miranda-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta. Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että Mira, jonka nimipäivä on 30.4., on ilmeisesti lyhennelmä nimistä Miranda ja Mirabella. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta suositeltiin Miran nimipäivää 30. huhtikuuta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja. WSOY, 1989. s. 325.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.
"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).
Englanninkielen kertaamiseen sopisi kielikurssi Brief case : kertaa englantia!, 2005. Kirjaan kuuluu 2 cd-levyä. Lukion moniosaisia kursseja on Culture café, In touch ja English update. Aikuisopiskelijoiden suosiossa on kielikurssi English for you. Se lähtee aivan alkeistasolta. Oulun kaupunginkirjastossa olevia kielikursseja voi hakea Intro verkkokirjastosta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 laittamalla asiasanoiksi esim. englannin kieli, aikuisopiskelu, itseopiskelu. Lisäksi kielikurssit on jaoteltu tason mukaan alkeistaso, keskitaso, edistynyt taso. On myös kielikursseja, jotka on suunniteltu kuullun ymmärtämisen, esim. Active listening, tai suullisen kielitaidon kohentamiseen , esim. Puhu englantia, No problem! tai Let’s talk...
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
