Jonas Lien kirja Eteenpäin! : Kertomus mereltä (Tampere : Hagelberg, 1886) on julkaistu numerolla 18 sarjassa "Helppohintainen suomalainen romaanikirjasto". Juuri tätä kirjaa ei näyttäisi tällä hetkellä olevan suomalaisissa antikvariaateissa myytävänä, joten sen kaupallista arvoa täytyy lähinnä arvioida (tulkitsen kysymyksen "mitään arvoa" viittaavan rahalliseen arvoon, en kaukokirjalliseen).
Lien muita kirjoja on suhteellisen paljon tarjolla. Useimpien 1900-luvun puolella julkaistujen kirjojen hinnat ovat 5-10 euron tienoilla, mutta esimerkiksi vuonna 1895 julkaistua kirjaa Luotsi ja hänen vaimonsa tarjotaan juuri nyt ostettavaksi 79 euron hinnalla. Kyseessä on nahkaselkäinen, hyväkuntoinen yksilö. Vuonna 1886 julkaistu Lien kirja, jota...
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu...
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Preussi valloitti Puolalta Glogowin ja ison osan Sleesiaa vuonna 1741. Tämän jäljiltä Glogow oli vuonna 1764 osa Preussia.
Vuonna 1795 tehtiin Puolan kolmas jako. Kuurinmaa ja Liepaja sen osana siirtyivät tällöin Venäjälle.
Lähde: A Concise History of Poland, Lukowski & Zawadzki, 2001.
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä.
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Kukan ristiäiset on Piritta Porthanin runo ja se sisältyy hänen runokokoelmaansa Varoitus postinkantajalle (Basam Books, 2013).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
En ainakaan toistaiseksi löytänyt J.H. Erkon palkinnon (1964-1994) tai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon (1995-) voittajakirjaa, jossa Korso olisi ainakaan oleellisesti tapahtumapaikkana tai aiheena.
Kollega ehdotti Juhani Peltosen kirjaa Elmo (1978), joka sopii kuvaukseesi osittain. Kirjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Kainalniemen kylä, jonka esikuvana Korso toimii. Juhani Peltonen asui myös itse suurimman osan elämästään Korsossa. Peltonen ei voittanut esikoiskirjapalkintoa, mutta hän oli vuonna 1963 J. H. Erkon kirjoituskilpailun (suunnattu nuorille, jotka eivät ole julkaisseet esikoisteostaan) voittajissa.
Olisiko Elmo voinut olla Korso-yhteyksiensä vuoksi pohtimanne kirja?
Nimenmuutoksia hoitaa digi- ja väestötietovirasto: https://dvv.fi/nimiasiat
Uuden henkilöllisyyskortin voi hakea poliisilta: https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen
Pankki- ym. korttien suhteen kannattaa odottaa, että uudet nimitiedot ovat päivittyneet maistraattiin. Tämän jälkeen uutta korttia voi hakea kustakin palvelusta erikseen.
Kirjastokorttia ei tarvitse uusia nimenvaihdoksen myötä, mutta käy uuden henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokortin kanssa kirjaston asiakaspalvelussa, niin tiedot päivitetään oikeiksi.
