Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset. Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä...
Tupakansuodattimen hyödyistä on vaikeaa löytää tutkimusta. Nykytutkimuksessa on tuotu esiin sen haitallisia vaikutuksia. PubMed:in kautta löytyvissä lääketieteellisessä julkaisuissa savukkeiden suodattimista löytyy tutkimuksia, cigarette filters - Search Results - PubMed. Useimmat niistä näyttävät tuovan esille suodattimen kemikaalit ja niiden vaarallisuuden, myös sen, että suodattimet herättävät väärää turvallisuuden tunnetta. Suomen ASH ry:n sivustolta löytyy suomenkielistä tietoa tupakan filtterin myrkyllisyydestä. Tässä linkki sivustolle: https://suomenash.fi/uutiset/2021/tupakan-filtterit-haitta-terveydelle-ja-ymparistolle/ Suomessa tupakkatuotteita valvoo Valvira, Tupakkatuotteet | Valvira sekä terveysvaikutuksia Terveyden ja...
Jos ottaa tiukasti huomioon feminismin määritelmän, on liike saanut alkunsa 1848. "Feminismin ensimmäinen aalto voidaan tunnistaa globaalilla tasolla alkaneeksi vuonna 1848, kun New Yorkissa Yhdysvalloissa järjestettiin maailman ensimmäinen naisten ihmisoikeuksia koskeva kokous, Seneca Falls. Kokous koski yhtäläistä äänioikeusvaatimusta, mikä nähdään usein feminismin ensimmäisen aallon pääagendana." Linkki UN Women sivustolle.Tällä perusteella ensimmäisiä amerikkalaisia feministisiä kirjoja olisi Margaret Fuller (1810-1850): Woman in the Nineteenth Century. Margaret Fuller was an American journalist, critic, and women’s rights advocate. She is best known for her book “Woman in the Nineteenth Century,” which argued that women should be...
Sirkka Seljan runossa Kuka nukkuu tuutussasi (kokoelmasta Niinkuin ovi, 1953) kyseiset kohdat kuuluvat näin: "Tuutisinpa tuutussani armaan silmien sineä" ja "Nukkuis tähti tuutussani".Sirkka Selja: Riikinkukon lapsi : Valitut runot 1942 - 2010 (2010, s. 94)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,...
Lainojen uusiminen liian pian.
Lainojen uusiminen lainauspäivänä on estetty. Samalla on estetty lainan uusiminen toiseen kertaan samana päivänä.Siksi teksti punaisella: uusitaan liian pian.
Käyttösääntöjen mukaan uusia voi 3 kertaa ilman aineistoa. Asikas näkee uusimiskertojen lukumäärän HelMetin Omista tiedoista
Francis Goyan Nostalgia - kappaleen nuotit (sovitettu sekä kitaralle että pianolle) löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta, jota on vielä saatavana ainakin joistakin maakuntakirjastoista
Tapani Kansan parhaat
Fazer, [1977]
Olisikohan nyt sattunut jokin sekaannus?
Oletteko Helmet-kirjastojen asiakas? En löytänyt aivan Teidän
nimellänne olevaa asiakasta, mutta lähes samannimisen, jolla oli
tuo Kalavale lainassa.
Soitin Munkkiniemen kirjastoon, jonka kappale oli tuo rekisterissä
näkyvä teos. Kirja ei ollut hyllyssä.
Pyydän Teistä ystävällisesti kääntymään sen kirjaston puoleen,
josta olette lainannut ko. teoksen. Jos kyseessä on Munkkiniemen
kirjasto, ohessa yhteystiedot:
p. 09-31085033
Riihitie 22
00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: munkkiniemen_kirjasto@hel.fi
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Julkaisuja ei juuri näytä olevan.
Helmet-haulla ”opetusmenetelmät kielet” saadaan muun muassa teos Kielinavigaattori : käytännön työvälineitä kieltenopetukseen / Kari Moilanen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1856100?lang=fin
Haulla ”ammatillinen erityisopetus kielet" löytyy teos Työelämän kieli- ja viestintätaito : kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1791411?lang=fin
Hakuja kannattaa tehdä edelleen MELINDA - kirjastojen yhteistietokannassa (sisältää mm. yliopistot) melinda.kansalliskirjasto.fi
Kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto sivuilla todetaan:
”Omat haasteensa kieltenopettajan työlle asettaa myös se, että kaikille erityisaloille ei ole valmiita...
Kirjaston äänikirjat ovat cd-levyllä ja ne ovat lainattavissa tai varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Äänikikirja haun voi tehdö HelMet sivuston kautta hakusanalla äänikirjat, vasemmasta sivustosta ruksata aineisto cd-levy ja kokoelman alta ruksata aikuistenkokoelma.
Kaupunginkirjastolla on Kotipalvelu, joka toimittaa kirjoja kotiin asiakkaille, jotka eivät voi asioida kirjastossa. Heihin kannattaa olla yhteydessä, jospa saisitte esim. sen kautta äänikirjoja kotiin. Puhelinnumero on 31085214 arkisin kello 13-15.
Itäkeskuksessa sijaitseva Näkövammaisten kirjasto Celia on tarkoitettu nimenomaan henkilöille, joilla on näön vuoksi vaikeuksia lukea. Kannattaa myös heiltä kysyä asiasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Tietoa lukumääristä emme löytäneet,. Kannattanee tutustua Inna Rogatshinin artikkeliin Venäjän kirkon kärsimystie 1900-luvulla, kommunismin valtakaudella ja sen jälkeen (Kanava-lehti, 1992, nro 7, s. 397-401).
Alla muutama kirja aiheeseen liittyen:
Keeping the faith : Russian orthodox monasticism in the Soviet Union, 1917-1939 / Jennifer Jean Wynot (2004)
- Church under the pressure of Stalinism : the development of the status and activities of Soviet Latvian Evangelical Lutheran Church during 1944-1950 / Jouko Talonen (Väitöskirja, Oulun yliopisto, 1997)
- The Soviet saints / Richard Wurmbrand (1968)
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
