Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
Yli 15-vuotiaan asiakkaan pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä iloittamassa asiakkuuden lopettamisesta. Tällöin tarkistetaan, ettei kortilla ole lainoja tai maksuja. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus. Alle 15-vuotiaiden asiakkuuden voi lopettaa asiakastietoihin merkitty vastuuhenkilö (huoltaja).
https://www.helmet.fi/fi-FI
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.
Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710.
Nuasjärvi-valssia ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Youtubessa kappaleen säveltäjäksi kerrotaan Channel Four -yhtyeessä vaikuttava Jorma Kyrö.
https://www.youtube.com/watch?v=EWPpVWYfXu0
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Kyseessä on varmaan alla oleva Nuku hyvin -kirja. Siinä pikkukanit Miia, Piia ja Tiia tekevät iltapuuhia ja valmistautuvat nukkumaan. Kirjan sisältä löytyy kuva, jossa äitipupu istuu keinutuolissa ulkona terassilla ja pikkupuput istuvat terassin reunalla. Kannessa kolme pupua nukkuu vierekkäin sängyssä.
Lisa McCue: Nuku hyvin
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Parisuhdeväkivaltaa ei ole kovin painokkaasti käsitelty 1800- ja 1900-luvun taitteen kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Kaikki vastaan tullut aihetta koskeva kirjallisuus näyttäisi sijoittuvan myöhemmille vuosikymmenille, kun taas varhaisemmassa kirjallisuudessa naisen alisteista asemaa avioliitossa kuvataan hienovaraisemmin, ilman fyysistä väkivaltaa. Parhaiten kysytyn kaltaista suhdetta voisi kuvata Maria Jotunin vuonna 1935 kirjoitettu klassikkoteos Huojuva talo. Minna Canthin Työmiehen vaimossa ja Lehtori Hellmanin vaimossa kuvataan kyllä alistavaa ja/tai hyväksikäyttävää suhdetta, mutta mies ei ole fyysisesti väkivaltainen.
Mikäli ajankuva kiinnostaa, Canthin ja Jotunin teosten lisäksi voisi lukea esimerkiksi F. E. Sillanpään...
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8...
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Kysymykseesi ei löytynyt ihan suoraa vastausta, mutta kirjastojen henkilökunta on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia:
Tuula Kallioniemi: Kulkuripoika ja tuulentyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8ca394cc-e9cb-482d-84e5-a0f22cf6abab
Ruta Sepetys: Harmaata valoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1530762
Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, Avoimille vesille (Steffi ja Nelli -sarja) https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/steffi%20ja%20nelli%20Annika%20Thor
Nämä eivät mene ihan yksiin muistikuvasi kanssa, mutta ainakin joiltain osin voisivat vastata lukemaasi kirjaa (sota, lapset joutuvat selviytymään yksin, nuorten kirjallisuus). Linkit...
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Hei, Snellmanin kirjallinen tuotanto on valtavan laaja, joten kyseisen sitaatin etsiminen on hyvin työlästä ja hidasta, eikä lähde ole vielä selvinnyt.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi kokoaa yhteen Snellmanin kirjoittamat dokumentit: kirjeet, luennot, lausunnot, sanomalehtikirjoitukset, teokset.
Hakutoiminto auttaa tiedon etsinnässä.
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman...
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
