Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Tarkoittanet Leslie H. Martinsonin vuonna 1966 ohjaamaa elokuvaa Batman.
Elokuva on lainattavissa tallenteena joistakin Suomen kirjastoista. Nämä kirjastot löydät Finna-haulla esimerkiksi hakusanoilla "batman martinson leslie".
https://www.imdb.com/title/tt0060153/?ref_=nm_flmg_dr_58
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112802
https://finna.fi/
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Ilmeisesti Katti-Matin luoja George Gately (Gallagher) lainasi vuonna 1971 luomalleen kissahahmolle nimen Emily Brontën Humisevan harjun henkilöltä pelkästä ilkikurisesta päähänpistosta: "Kieli poskessa hän nimesi riiviön Brontën kuuluisan henkilön mukaan", selvittää The cartoonists -verkkosivu nimen taustaa. Mielenkiintoista kyllä, tutkija Ivan Kreilkamp onnistuu kirjoituksessaan Petted things: Wuthering heights and the animal osoittamaan, että tässä on jopa jotain järkeä.
http://thecartoonists.ca/Index_files/2002pages/TC%20-%20George%20Gately,%20Creator%20of%20Heathcliff.htm
Salasanan saat käyttöösi Lahden kaupunginkirjaston toimipisteistä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämällä. Salasana on nelinumeroinen tunnusluku, jonka voi valita itse. Verkkokirjastoon kirjautumisen lisäksi tunnuslukua tarvitaan itsepalvelulainauksessa sekä työasemien ajanvarauksessa. Salasanan saa siis vain käymällä kirjastossa, niitä ei anneta puhelimitse eikä sähköpostilla.
Saimme vastauksen kysymykseesi Kuvataiteen keskusarkistosta:
Kysymys on sikäli hankala, että mitään yhtä lähdettä tai tutkimusta, josta asia selviäisi, ei ole olemassa. On tutkittava Suomen Taideyhdistyksen arkistoa (joka kuuluu kokoelmiimme) sekä painettuja vuosikertomuksia ja etsittävä, löytyykö tietoa niistä. Lisäksi ajan lehdistä voisi löytää jotakin (Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistossa voi tehdä hakuja). Lisäksi voi olla muistelmia tms., jossa asiaa sivutaan.
Emme voi valitettavasti ryhtyä tekemään tällaista tutkimusta, mutta asiakas on luonnollisesti tervetullut tänne tutkimaan aineistoja. Käynnistä on sovittava etukäteen (tutkimus@fng.fi).
Hei
Kyseisiä kirjoja löytyy kyllä muualta Suomesta. Siinä tapauksessa, jos haluatte kirjat itsellenne lainaan, pyydän teitä jättämään tilauksen Kauniaisten kirjaston sivuilla olevan sähköisen kaukolainapyynnön kautta tai käymään paikan päällä itse. Kirjaston kaukolainoista vastaava henkilö hoitaa kirjojen tilaamisen. Kaukolaina on maksullinen; 4 € / kirja. Laina-aika määräytyy lähettävän kirjaston laina-aikojen mukaan.
Trendi-lehti tulee moniin Helmet-kirjastoihin. Useissa kirjastoissa myös säilytetään lehdestä tänän vuoden lisäksi myös viimevuotiset numerot. Lehtiä myös lainataan, joten todennäköisesti kaikkia lehtiä ei löydy samasta kirjastosta.
Voit lainata lehdet tai käydä lukemassa niitä kirjastossa. Kirjastoissa on myös kopiokone. Tiedot lehtien sijainnista löytyvät Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610484__Strendi__P0%2C2__…
Kyseessä on kuvakirja "Kaksitoista tanssivaa prinsessaa", jonka kuvittaja on Errol Le Gain. Tarina on kerrottu Grimmin veljesten mukaan. Kustantaja on Gummerus ja julkaisuvuosi 1978.
TEKIJÄ Le Cain, Errol, kuvittaja
TEOS Kaksitoista tanssivaa prinsessaa : Grimmin veljesten mukaan / kuv. Errol Le Cain ; suom. Kaija Kauppi
JULKTIEDOT Jyväskylä : Gummerus, l978
ULKOASU [32] s. : kuv. ; 20 x 25 cm
Standard no 951-20-1624-9 sidottu
ESP LUOKKA 1.79
HEL LUOKKA 1.79
KAU LUOKKA 1.79
Kuuntelemasi äänikirjat on varmaan olleet Maijaliisa Dieckmannin "Kaksoset ja kadonnut sisar" ja "Kaksoset ja rahalippaan arvoitus". "Kaksoset ja kadonnut sisar" löytyy vieläkin Helmetin kokoelmista c-kasettina. (Kunto arvoitus.) Dieckmannilta löytyy kirjan muodossa historiallisia lastenromaaneja useitakin esim. Pasilan kirjavarastosta.
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot....
Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta.
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)
Suosittelemme Oulun kaupunginkirjaston Kirjastoreitti https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti sivustolla mainittuja teoksia:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ois-reading-diploma olevaa
Jonas Lien kirja Eteenpäin! : Kertomus mereltä (Tampere : Hagelberg, 1886) on julkaistu numerolla 18 sarjassa "Helppohintainen suomalainen romaanikirjasto". Juuri tätä kirjaa ei näyttäisi tällä hetkellä olevan suomalaisissa antikvariaateissa myytävänä, joten sen kaupallista arvoa täytyy lähinnä arvioida (tulkitsen kysymyksen "mitään arvoa" viittaavan rahalliseen arvoon, en kaukokirjalliseen).
Lien muita kirjoja on suhteellisen paljon tarjolla. Useimpien 1900-luvun puolella julkaistujen kirjojen hinnat ovat 5-10 euron tienoilla, mutta esimerkiksi vuonna 1895 julkaistua kirjaa Luotsi ja hänen vaimonsa tarjotaan juuri nyt ostettavaksi 79 euron hinnalla. Kyseessä on nahkaselkäinen, hyväkuntoinen yksilö. Vuonna 1886 julkaistu Lien kirja, jota...
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
Kouvolan kirjastoissa on lainattavissa useita erilaisia versioita Kama Sutra -teoksesta. Tarkat tiedot saatavuudesta eri kirjastoissa voit itse tarkistaa kirjaston aineistohausta osoitteessa Kyyti.fi tai kysymällä suoraan lähikirjastostastasi.
Poistumislupa mainitaan vuoden 1971 laissa. Siinä määrättiin, että enintään neljän kuukauden pituista vankeutta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua vankilasta vain vaikeasti sairaana olevan omaisen tapaamista tai hautaamista tai muuta tärkeää syytä varten. Neljää kuukautta pitempää rangaistusta suorittavalle voidaan antaa lupa poistua vankilasta lyhyeksi ajaksi.
Nykyään poistumislupia myönnetään valtaosaan poistumislupahakemuksista. Vuonna 2016 anotuista 17 776 poistumisluvasta myönteisen päätöksen sai 13 813 kappaletta eli 78 %. Suurin osa poistumislupa-anomuksista ratkaistaan vankiloissa. Elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien poistumisluvista päättää Rikosseuraamuslaitoksen...
