Asiaa käsitellään lyhyesti Matthew MacDonaldin kirjassa Näin kehosi toimii (Docendo, 2010). Siinä on esimerkiksi tietoisku lihasten vanhenemisesta (s. 77) ja artikkeli vanhenemisen mekanismeista. Kirja on saatavilla kaikissa Vanamo-kirjastoissa (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala).
Ikääntymisestä on moniakin kirjoja eri näkökulmista. Niitä voi hakea verkkokirjastosta esim. juuri hakusanalla "ikääntyminen"
https://www.vanamokirjastot.fi/
UKK-instituutin sivuilla on paljonkin tietoa liikunnasta yleisesti ja suhteessa ikääntymiseen.
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta
Terveysverkon Tietopankissa on asiaa ikääntymisen vaikutuksista elimistöön:
https://www....
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Helmet-kirjastoissa on ollut ongelmia joihinkin e-aineistojen kirjautumiseen liittyen muutamien päivien ajan. Nyt ongelmien pitäisi kuitenkin olla ohi, ja PressReaderinkin toimia normaalisti. Pahoittelut tästä häiriöstä.
Ilmeisesti 2. kausi on tällä hetkellä saatavana vain Complete set -julkaisussa, jonka tekstityskielenä englanti. Toisesta kaudesta on ollut julkaisu, jossa on ruotsin- ja norjankielinen tekstitys, mutta se näyttäisi olevan loppuunmyyty.
Tällä hetkellä kirjastoissa pätevät samat ohjeet kuin muuallakin eli maskin käyttö perustuu suosituksiin. Helmet.fi:n uutisessa todetaan: ”Toivomme, että ihmiset ottavat laajentuneen maskisuosituksen pääkaupunkiseudulla vakavasti ja noudattavat sitä, ellei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia. Näin saatamme säästyä rankempien keinojen, kuten esimerkiksi erilaisten aukiolorajoitusten ja koulujen etäopetuksen, käyttöönotolta”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsinki_Es…
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Kyseessä voisi olla Eric-Emmanuel Schmittin näytelmä Kahden maailman hotelli.
Näytelmäkulma-sivuston esittelyteksti kertoo: "Julien Portal saapuu outoon hotelliin, mutta ei muista kuinka on sinne päätynyt. Paikasta ei ole poispääsyä, ja muut asukkaat suhtautuvat tilanteeseen oudon tyynesti. Vähitellen hänelle selviää, että hänen ruumiinsa on koomassa auto-onnettomuuden jälkeen, ja hän on joutunut tilaan kahden maailman välille, jossa elämän ja kuoleman rajalla häilyvät odottavat kohtalonsa ratkeamista. Aika ajoin joku asukkaista palaa maan päälle, tai katoaa… jonnekin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihminen ehtii sitä ennen rakastua kohtalotoveriinsa? Ranskalaisen filosofikirjailijan näytelmä pohtii elämän ja kuoleman arvoitusta syvällisesti,...
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. A-alkuisia sarjanumeroita ei kuitenkaan luettelossa ole, joten kannattaa tarkistaa vielä numero uudelleen, olisiko siinä jokin toinen kirjain A:n kanssa.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain...
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
