Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy Dick Olverin HTML & XHTML -kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours. Jos HelMetissä kirjoittaa Teoksen nimi -hakukenttään Sam's teach yourself HTML..., kirja ei valitettavasti näy hakutuloksissa. Sanahaulla se sen sijaan löytyy. Otan selvää, voiko asiaan tehdä korjauksen. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tekijä Oliver, Dick
Teos HTML & XHTML / Dick Oliver ; [käännös: Jussi Arola]
Julktiedot [Helsinki] : Edita, IT Press, 2002
ISBN 951-826-608-5 (nid.)
Alkuteos Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours
Meiltä löytyy useita kuvankäsittelyyn liittyviä kirjoja, joista kuitenkin moni on tällä hetkellä lainassa (mm.Kelbyn kirja). Hyllystä löytyisi mm. seuraavat kirjat: Daly, Tim: Digikuvaajan tietokirja, Linford, Chris: The complete guide to digital color, McClelland, Deke: Digikuvaus & kuvankäsittely, kaikki luokasta 75.72.
Kirjoituskilpailun voittaneet tekstit löytyvät kirjaston kotisivulla, http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto/kirkkonummipaivat.
Tekstit löytyvät myös paperimuodossa Kirkkonummen kirjaston "Ajankohtaista" hyllyssä.
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Pahoittelen, että en ole löytänyt vastausta kysymykseesi ajoissa. Heikki Saure muisteli, että hän on tehnyt tuon tyyppisen jutun Kirjastolehdelle joskus. Kirjastolehden toimitus kävi läpi lehdet vuosilta 1994-97 ja 2006, eikä onnistunut löytämään kyseistä artikkelia. Mikäli artikkeli tulee jostain vastaan, palaan asiaan. Aleksi- ja Arto-tietokannoista artikkelia ei löytynyt.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Btj Finland, joka myy mm. kirjastojen aineistoa ja tarvikkeita, lienee paras materiaalien toimittaja. Heidän tuotteitaan voi selata verkossa. Linkit tuoteluetteloon ja yhteystietoihin alla:
https://proshop.btj.fi/tuoteryhma/tuotteet/1884893
http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kaupunkiväestön kaupungeissa asuvaksi väestöksi. Esimerkiksi kaupungin tai taajaman väkiluvulla ei tässä ole merkitystä.
Ylen mukaan yli 70 000 Al-Holin leirillä asuvan ihmisen joukossa on 11 suomalaisäitiä ja 33 lasta. Valtaosa leirin asukkaista on naisia ja lapsia Isis-taistelijoiden perheistä. Isis-isät voivat olla kuolleita, kadonneita tai vangittuja - jotkut ovat onnistuneet palaamaan kotimaihinsa. Kaikkien kohtalosta ei ole tietoa. Suojelupoliisin mukaan Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle lähteneistä yli 80 tunnistetusta henkilöstä arviolta noin 20 on kuollut ja noin 20 palannut.
https://yle.fi/uutiset/3-10798807
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/suomi-haluaa-isis-taistelijoita-oikeuteen-lahi-idassa-tarkea-osoittaa-ihmisyytta-pienia-lapsia-kohtaan-633123/
https://www.aamulehti.fi/a/201472413
https://www.bbc.com/news/world-middle...
Kyseessä saattaisi olla Hans Wilhelmin kirja Waldo ja marsipaanikarkki, joka on ilmestynyt suomeksi vuona 1990.
Kirjan alkuperäisnimellä Waldo und die Marzipankartoffel ja Google kuvahaulla saa esiin kirjan kannen, joka ehkä auttaa tunnistamaan onko kyse tästä kirjasta
https://www.google.fi/search?q=hans+wilhelm+waldo+marzipankartoffel&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiSz6672rLmAhXo-SoKHRDWAGQQ_AUoAXoECAwQAw&biw=1920&bih=883#spf=1576243214960
Suomenkielisen kirjan tiedoissa on kerrottu, että kirja on ollut pienikokoinen, 10 cm korkea (haettu Melinda-yhteistietokannasta)
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/C1EADY7P2AD6V6JNYJHRI16F616XMN2NTELCIFIPH8M2VF6GT7-03293?func=full-set-set&...
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja...
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&...
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Valitettavasti ovat. Maksut ovat kaupunkikohtaisia ja niistä päättää kaupunginvaltuusto.
Helmet kirjastot ovat yhtenäistäneet maksujaan mahdollisimman paljon, mutta tässä tulostusasiassa olemme vielä erilaisia.
Kenties asiakaspalaute kaupungin päättäjille auttaisi tässä?
Espoossa ja Vantaalla saa tosiaan tulostaa/kopioda 20 sivua ilmaiseksi. Rajoitus on päiväkohtainen, sillä muuten sen valvonta olisi mahdotonta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields...
Etelä-Euroopan oliivinviljelijöillä oli jo antiikin aikaan monta syytä kivimuurien rakentamiseen. Muureilla eroteltiin eri perheille tai suvuille kuuluvat puut toisistaan, ja samalla määriteltiin mitkä puut vanhemmat tulisivat luovuttamaan lapsilleen näiden aikuistuttua. Lisäksi muurit suojasivat puita vähentämällä eroosiota eli etupäässä sateiden aiheuttamaa maan kulumista. Tämän ohella muurit estävät liekkien leviämistä tulipalon syttyessä. Alueella laiduntava karja ei myöskään pääse muurien rajaamalle alueelle.
Nykyään vanhat kivimuurit ovat usein osa suojeltua perinnemaisemaa. Niiden monituhatvuotinen käyttö on luonut alueiden kasveille ja eläimille omanlaisensa elinympäristön, jota suojellaan myös biodiversiteetin takia.
Lähteet:...
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
